Kirjoittanut
Seurakuntapäättäjiä patistetaan pohtimaan, millaiset metsät tulevien sukupolvien seurakuntalaisille halutaan jättää.
Seurakunnat omistavat vajaan prosentin Suomen metsäpinta-alasta, kaikkiaan noin 170 000 hehtaaria.
Elinvoimaiset seurakuntametsät -webinaarissa pääviesti oli, että omaisuutta pitäisi hoitaa tietoon perustuen ja sille asetettuihin tavoitteisiin pyrkien.
Metsien eri hoitovaihtoehtojen ja skenaarioiden mietinnän tueksi on saatavilla ennustelaskelmia. Ne antavat todenmukaista tietoa, joiden pohjalta päätöksenteko on perustellumpaa.
Webinaarissa maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta korosti, että seurakunnat ovat perineet metsänsä edellisiltä sukupolvilta. Hän kehotti seurakuntapäättäjiä pohtimaan, millaiset metsät tulevien sukupolvien seurakuntalaisille halutaan jättää.
Palo nosti esiin turvemaiden hiilivarastot ja hiilensidonnan merkityksen seurakuntametsien hoidossa. Sen ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää harkintaa.
Johtava metsäasiantuntija Mai Suominen WWF:stä kantoi huolta metsälajien uhanalaistumiskehityksestä. Se pitäisi saada pysäytetyksi, jotta metsät olisivat tulevaisuudessakin elinvoimainen, monipuolisesti ihmisten hyödynnettävissä oleva resurssi.
Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta suositteli tarkastelemaan metsänhoidon vaihtoehtoja talouden, luonnon, virkistyksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista.
– Päätöksenteossa kannattaa ottaa huomioon kaikki keskeiset näkökulmat. Muutoin päädytään osaoptimointiin.
Toimiva ja tarpeellinen käytännön työkalu on metsäsuunnitelma, jonka voi tehdä itse tai ostaa palveluna. Pohjana voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen tuottamaa, ilmaista metsätietoa.
Elinvoimaiset seurakuntametsät -webinaarin järjestivät yhteistyössä Kirkkohallitus, WWF ja Tapio.
lähde: Tapion koostama tiivistelmä 15.6.2021 pidetystä webinaarista
