Kirjoittanut
Kun vammainen nuori saa kesätyöpaikan seurakunnasta, ilo on suuri paitsi hänelle itselleen myös lähipiirille. Vammaisia ihmisiä voisi olla kirkon palkkalistoilla paljon nykyistä enemmän.
Tätä mieltä ovat hiippakuntasihteeri Matti Laurila, kirkkohallituksen asiantuntija Katri Suhonen ja seurakuntapastori Antti Björklund, jotka kertoivat omasta vammaisuudestaan toukokuisilla Kirkkopäivillä Oulussa.
– Se, että olen lähes sokea, ei ole milloinkaan ollut este seurakuntatyössä. Pystyn tekemään työni riittävän hyvin. Vammani kanssa työskennellen viestitän siitä, että Kristuksen kirkko on heikkojen kirkko, Laurila pohtii.
– Enemmän kyse on minusta itsestäni ja uskalluksestani – siitä, etten itse rajoittaisi omia mahdollisuuksiani.
Pyörätuolilla liikkuvalle pastorille, Antti Björklundille, on tullut työhaastatteluissa sellainen käsitys, ettei seurakunnilla ole tietoa lain suomista kohtuullisista mukautuksista ja muista työn sovittamiseen saatavista palveluista ja tuista vammaisen ihmisen palkkaamiseen liittyen.
– Olen myös havainnut, että eri seurakunnilla on vaihtelevia käytäntöjä taksimaksujen korvaamisesta.
Kirkkohallituksen saavutettavuuden ja vammaisuuden asiantuntijalla, Katri Suhosella, on synnynnäinen vamma vasemmassa kädessään:
– Oma harvinaisuus on avannut silmät monelle asialle, esimerkiksi esteettömyyden ja ratkaisukeskeisyyden arvostamiseen. Kirkko on ollut hyvä työpaikka, ja siksi olen siellä pysynytkin.
– Yleensä kaikki hommat hoituvat, täytyy vain osata soveltaa. Tuntuma on, että kirkon esimiehet ottavat vammaisen työntekijän toiveet ja ajatukset vakavasti, jos tämä vain kertoo niistä.
Helsingissä Pakilan seurakunta palkkasi viime kesänä töihin vammaisen nuoren:
– Se oli hyvä, ehkä hieman jännittäväkin tapahtuma sekä työyhteisölle että nuorelle, joka sai suuren osallisuuden kokemuksen yhdessä koko lähipiirinsä kanssa, toteaa vammaistyön pappi Kati Koskinen Helsingin seurakuntayhtymästä.
Kirkko ei pidä listaa siitä, miten paljon sen työntekijöissä on vammaisia ihmisiä.
– Tieto on sen varassa, ketä kukakin sattuu tuntemaan, toteaa Suhonen, jonka pro gradu, Vammainen pappi, hyväksyttiin tänä vuonna Itä-Suomen yliopistossa.
Invalidiliitossa arvioidaan, että palkkatuki on laajimmin käytössä oleva tuki vammaisen henkilön palkkaamiseen.
– Kannattaa myös hyödyntää työolosuhteiden järjestelytukea ja muistaa mahdollisuus ottaa työkokeiluun vammaisia tai pitkäaikaissairaita henkilöitä, sanoo työelämän ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist Invalidiliitto ry:stä.
Viittomakielisten henkilöiden työllistymisen tueksi on mahdollista saada työelämätulkkausta, jonka Kela myöntää viittomakielisten henkilöiden työllisyyden edistämiseksi.
– Kirkko voisi palkata työkykykoordinaattorin edistämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä ja työelämässä pysymistä, Winqvist ehdottaa.
