Kirjoittanut
Pauli Engblomin aloitteesta kirkkoa ympäröivät nurmikkoalueet saavat nyt kasvaa vapaasti ja tällä tavoin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Niittyhoito tulee myös hautasmaille.
Seurakunnat kirivät ympäri Suomen kohti hiilineutraalia kirkkoa. Samalla ne suunnittelevat ja toteuttavat ekotekoja ympäristödiplomia tavoitellessaan ja tuoreuttaessaan.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Se myös valmistelee Kirkon ympäristödiplomi -laatusertifikaattinsa uusimista.
Pyrkimyksiin sopikin hyvin seurakuntaneuvoston jäseneltä tullut aloite. Twitterissä juristiksi, ekonomiksi ja partiolaiseksi esittäytyvä henrikinseurakuntalainen, Pauli Engblom, muotoili tekstinsä aloitteeseensa näin:
”Niitty lisää elonkirjoa, sitoo hiiltä ja on myös kaupunkiluonnon kaunistus. Kirkon strategiassa nostetaan esille kunnioitus luomakuntaa kohtaan. Kaupunkiniityn perustaminen on teko, jossa luonnon annetaan ottaa paikkansa myös ihmisten muovaaman maiseman keskellä.”
Nyt kaupunkiniitty kasvaa Henrikinkirkon ja Peltolantien välisellä alueella. Kevyemmälle hoidolle jätetään monimuotoisuuden edistämiseksi myös puustoisia alueita Peltolantien reunassa ja kirkon takana.
Siirtymistä niittyhoitoon on kokeiltu myös rajatuilla alueilla hautausmailla, joilla sitä on tarkoitus lisätä vähitellen.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotteen mukaan niityttäminen on pitkänsitkeä prosessi, joka saattaa kestää monta kesää ja vaatia useita vaiheita.
”Niitty lisää elonkirjoa, sitoo hiiltä ja on myös kaupunkiluonnon kaunistus.”
Aluksi alueet saattavat näyttää rujoilta.
Niityksi kasvatettavat alueet niitetään kerran kesässä heinä-elokuussa heinän tuleennuttua. Ravinteikkaat nurmet köyhdytetään keräämällä niistä vuosien ajan leikkuujäte pois. Jos alueelle halutaan kuiva niitty eli keto, voidaan maaperään joutua lisäämään hiekkaa ketokukkien siemenien lisäksi.
Vapaasti kasvavana alueena niityt monipuolistavat kasvillisuutta ja tukevat luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä antaen elinmahdollisuuksia perhosille, kimalaisille ja muille tarpeellisille pölyttäjille. Pienikin niittylaikku voi olla hyönteisille arvokas. Luonnonmukaisessa ympäristössä viihtyvät myös monet linnut ja nisäkkäät.
