Kirjoittanut
Uutisverkkosivusto Seurakuntalainen.fi toteutti lokakuussa rukouskyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten kristittyjen rukoustottumuksia. Kyselyn mukaan usko rukouksia kuulevaan Jumalaan saa rukoilemaan.
Rukous on selvästi monelle elämäntapa. Seurakuntalaisen kyselyyn vastanneista jopa 81 prosenttia kertoi rukoilevansa monta kertaa päivässä. Vastaajista 15 prosenttia rukoili kerran päivässä. Tiedot ilmenevät lokakuussa toteutetusta verkkokyselystä, johon vastasi 933 henkilöä.
Suurin osa vastaajista toivoi, että seurakunnissa rukoiltaisiin enemmän. Vastaajista 89 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä Seurakunnissa pitäisi rukoilla enemmän -väitteen kanssa.
Keskittymisen vaikeus, väsymys ja ajanpuute estävät rukousta
Tärkeimmät syyt rukoilemiselle olivat usko siihen, että Jumala kuulee rukoukset ja vastaa niihin (82 %), halu olla yhteydessä Jumalaan (79 %) ja halu hoitaa hengellistä elämää (56 %). Monelle syy rukoilla oli myös Raamatun kehotus siihen, oma tarve ja kokemus siitä, että rukous rauhoittaa. Reilu viidennes vastaajista koki myös, että rukous tekee onnelliseksi.
Kyselyssä kartoitettiin myös syitä sille, miksi ei rukoile tai rukoilee mielestään liian vähän. Yleisin syy rukoilemisen vähäisyydelle on keskittymisen vaikeus. Vajaa kolmannes vastaajista koki rukoukseen keskittymisen vaikeaksi. Joka neljäs vastaaja kertoi, ettei jaksa rukoilla. Myös ajanpuute ja kiire ovat rukouksen esteitä monille.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä he rukoilevat, moni kertoi rukoilevansa omien ja läheisten ihmisten asioiden puolesta ja kertovansa Jumalalle arjen pienet ja isot asiat. Myös ihmisten pelastumisen ja päättäjien puolesta rukoileminen mainittiin monissa vastauksissa. Moni lausui myös kiitosrukouksia.
Korona-aika lisännyt rukousta
Korona-aika on vahvistanut monen rukouselämää. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia kertoo rukoilleensa korona-aikana enemmän kuin aikaisemmin. Neljännes vastaajista on rukoillut jopa selvästi enemmän. Puolet vastaajista kertoi, ettei korona-aika ole vaikuttanut heidän rukouselämäänsä.
Kun ihmisiltä kysyttiin, mikä on heille luontevin tapa rukoilla, ylivoimaisesti suosituinta oli rukoilla yksin (92 %) ja omin sanoin (77 %). Reilu puolet vastaajista koki Isä meidän –rukouksen itselleen luontevaksi rukouksesi. Myös yhdessä toisten kanssa rukoileminen oli monelle (43 %) tuttua.
”Piuhoja ei irroteta niin kauan kuin hengitän”
Kyselyssä kartoitettiin myös eri rukousmuotojen tuttuutta. Eniten mainintoja saivat ihmisten puolesta rukoileminen (92 %), kiitosrukous (91 %) ja pyyntörukous (88 %). Myös esirukous, rukous parantumisen puolesta, ilta- ja ruokarukous sekä hätärukous ovat laajasti tuttuja rukouksen muotoja. Ylistäminen ja palvonta on tuttu rukousmuoto yli puolelle vastaajista. Kolmannes vastaajista ilmoitti taistelurukouksen itselleen tutuksi rukouksen muodoksi. Reilulle neljäsosalle vastaajista tuttuja rukouksen muotoja olivat hiljaisuuden rukous ja hetkirukous.
Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan omin sanoin, mitä rukous on. Vastauksissa korostuvat yhteys Jumalaan, vuorovaikutus hänen kanssaan ja sydämen avaaminen hänelle. Rukousta kuvataan myös hengittämiseksi ja Jumalan armoon turvautumiseksi.
Jeesukselle voi kertoa kaikki murheet, huolet ja ilot.
Sydämen puhetta Jumalan kanssa.
Yhteyttä Jumalaan niin, että maailman murhe ja sen haasteet eivät ota valtaa elämässäni.
Rukous on ”maailman suurin wifi-yhteys”.
Se on kuin jokapäiväinen leipä, jota ilman ei voi elää.
Piuhoja ei irroteta niin kauan kuin hengitän. Kuolemassa yhteydenpito muuttuu näkemiseksi.
Ajatusten vaihtoa Jumalan kanssa. Hänen kanssaan seurustelua, halua oppia tuntemaan Häntä enemmän.
Rukouksessa sinä olet Herran kanssa juhlapöydässä.
Mahdollisuus esirukouspyyntöjen jättämiseen tärkeää
Kyselyssä selvitettiin, kuinka yleistä esirukouspyyntöjen jättäminen on.
Ylivoimainen enemmistö (90 %) kyselyyn vastanneista on jättänyt joskus rukouspyynnön seurakuntaan, johonkin rukousryhmään tai tutulle kristitylle. Vähintään kerran kuukaudessa rukouspyynnön jättänyt reilu neljännes (28 %) vastaajista.
Seurakuntalainen.fi-sivustolle rukouspyynnön on jättänyt joskus 28 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti kuitenkin Seurakuntalaisen esirukouspalstaa tärkeänä.
*
Kysely toteutettiin verkossa 12.-22.10.2020 ja siihen vastasi yhteensä 933 henkilöä. Vastaajista 77 prosenttia oli naisia ja 23 prosenttia miehiä. Vajaa puolet vastaajista (48 %) oli yli 64-vuotiaita. Neljännes oli 55-64-vuotiaita. 22 % oli 35-54-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita oli vain kaksi prosenttia vastaajista.
