Kirjoittanut
Marraskuun seurakuntavaaleissa ehdokkaita on mukana alustavasti 14 000, kun ehdokastiedot on saatu 328 seurakunnasta. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt yhteensä 354 seurakuntaan.
Seurakuntavaaleissa ehdokkaita on 18 prosenttia vähemmän kuin edellisissä, vuonna 2018 pidetyissä vaaleissa, jolloin ehdokkaita oli 16 800. Jaossa olevien luottamushenkilöpaikkojen määrä on 7235, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisissä vaaleissa (8300 paikkaa). Seurakuntavaalit järjesetään 20. marraskuuta. Vaaleissa voi äänestää ennakkoon 8.-12.11.
“On hienoa, että näin moni ihminen on lähtenyt ehdolle. Toivon, että jokainen äänioikeutettu löytää sellaisen ehdokkaan, joka edustaa omia arvoja. Tässä tilanteessa on tärkeä ottaa ehdokkaista selvää ja äänestää”, Espoon piispa Kaisamari Hintikka kannustaa.
Jaossa olevien paikkojen määrään suhteutettuna hieman yli puolet (53 %) ehdokkaista tulee valituksi luottamushenkilöksi. Edellisten vaalien tapaan kaksi kolmasosaa (69 %) ehdokkaista on uusia.
”Seurakuntia on nyt 30 vähemmän kuin viime vaaleissa, mikä tietysti vaikuttaa ehdokasmäärän vähenemiseen. Kuitenkin myös jaossa oleviin luottamushenkilöpaikkoihin suhteutettuna ehdokkaita on aiempaa vähemmän. Alustavien tietojen perusteella sopuvaaliseurakuntia on useita kymmeniä. Uusien ehdokkaiden osuus on kuitenkin edelleen ilahduttavan suuri”, tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuksesta ja koulutuksesta kertoo.
Seurakuntavaaliehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakauma muistuttaa edellisvaaleja Ehdokasjoukko painottuu melko voimakkaasti 50−70-vuotiaisiin, joita on lähes puolet ehdokkaista. Naisia on ehdokkaina niukasti enemmän kuin miehiä.
Kaikista ehdokkaista alle 30−vuotiaita on hieman yli kuusi prosenttia (vuoden 2018 vaaleissa yli 7 %). Seurakuntaneuvostojen vaalissa alle 30-vuotiaita on lähes kahdeksan prosenttia. Ehdokkaiden keski-ikä on 56,1 vuotta. Edellisistä vaaleista ehdokkaiden keski-ikä nousi 1,5 vuotta.
Viidennes ehdokkaista puoluepoliittisilta listoilta
Puoluepoliittisten valitsijayhdistysten ehdokkaita on viidennes (21 %) kaikista ehdokkaista. Kirkkovaltuustojen vaalissa Keskusta on ehdokkaiden yleisin taustapuolue ennen SDP:tä ja Kokoomusta. Myös Perussuomalaiset, Vihreät, Vasemmisto ja Kristillisdemokraatit näkyvät valitsijayhdistysten nimissä. Seurakuntaneuvostojen vaalissa eniten ehdokkaita on Kokoomuksella ja SDP:llä.
Muista taustaryhmistä Tulkaa kaikki -liike ja vanhoillislestadiolaiset erottuvat merkittävimpinä. Niillä on enemmän ehdokkaita kuin esimerkiksi Vihreillä, Perussuomalaisilla, Vasemmistolla ja KD:llä. Lisäksi muista ryhmistä erottuvat nimillä muun muassa Avara kirkko, Partiolaiset sekä nuorten valitsijayhdistykset.
“Puoluepoliittisten valitsijayhdistysten osuus on seurakuntavaaleissa heikentynyt viimeisen vuosikymmenen ajan. Muista ryhmistä varsinkin Tulkaa kaikki on noussut merkittäväksi toimijaksi, ja seurakuntaneuvostojen vaalissa sillä on nyt enemmän ehdokkaita kuin millään puoluepoliittisella ryhmällä. On hyvä, että ehdokasasettelussa valitsijayhdistykset avaavat tavoitteitaan ja arvojaan. Sillä on paljon merkitystä äänestäjän kannalta”, Veli-Matti Salminen pohtii.
Seurakuntia on vuoden 2023 alusta 354. Seurakuntaliitosten myötä seurakuntien määrä on vähentynyt, edellisvaaleissa seurakuntia oli 383.
Itsenäisissä seurakunnissa järjestetään yhdet vaalit, luottamushenkilöt valitaan kirkkovaltuustoihin. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, järjestetään kahdet vaalit. Yhtymissä vaaleilla valitaan jäsenet sekä seurakuntaneuvostoihin että yhteiseen kirkkovaltuustoon.
