Kirjoittanut
Seurakuntarakennusten ja leirikeskusten keittiölle olisi hyvä nimetä pomo, joka vastaa riittävän hygienian suunnittelusta. Muun muassa suojamyssy olisi keittiössä hyvä muistaa laittaa päähän.
Seurakunnat ovat alkaneet reagoida vuonna 2006 voimaan tulleen Elin-tarvikelain vaatimukseen keittiöväen hygieniakouluttamisesta.
Lain myötä elintarvikealalle lanseerattiin hygieniaosaamistodistus eli hygieniapassi, jonka hankkiminen on suositeltavaa, vaikka laki ei sitä kaikissa tapauksissa vaadi esimerkiksi satunnaisilta seurakuntatarjoilun järjestäjiltä. Myös äännöllisiltä vapaaehtoistyöntekijöiltä, jotka käsittelevät ”pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita”, passi edellytetään, mikäli seurakunnan keittiötila on määritelty elintarvikehuoneistoksi.
Passilla pyritään vähentämään hygienian puutteesta, vääristä työskentelytavoista ja menetelmistä aiheutuvia ruokamyrkytyksiä, joita Suomessa sattuu vuosittain 40-100.
Tavat uusiksi
Helluntailaisessa Helsingin Saalem-seurakunnassa hygieniapassikoulutus ja -testi järjestettiin vuonna 2009.
– Ajatus kurssin järjestämisestä lähti lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä seurakuntalaisilta. Kursseilla on ollut paljon nuoria ja myös vanhempaa väkeä jotka ovat pitkään olleet keittiöllä. Monta miestäkin on ollut mukana, seurakunnan keittiövastaava Anneli Rännäli iloitsee.
Seurakunnassa laitettiin remonttiin niin käytännöt kuin työtilatkin.
– Hankimme ajanmukaiset keittiölaitteet ja ison kylmiön. Nyt keittiössä voi työskennellä jopa kolme ryhmää yhtä aikaa, Rännäli sanoo.
Saalemin kellarikerroksessa toiminutta keittiötä ajanmukaistettiin ja se korjattiin vastaamaan suurtalouskeittiölle asetettuja vaatimuksia. Aiemmin keittiössä ei esimerkiksi saanut käyttää rasvakeitintä.
Keittiöissä kytee riskejä
Koulutussuunnittelijana työskentelevän kotitalousopettajan Minna Saarnin mukaan seurakuntien keittiöissä piilee usein tiettyjä samoja hygieniariskejä.
– Suurin riski on työntekijä ja hänen työtapansa: huolellinen käsien pesu on kaikkein tärkeintä. Päänahka on toinen likapesäke, hilse aiheuttaa isoja riskejä, Saarni sanoo ja muistuttaa keittiömyssyistä.
– Kylmätilat saattavat olla puutteelliset etenkin leireillä, jossa saatetaan myös tarjoilla lahjaksi saatua päiväysvanhaa ruokaa, Saarni luettelee.
– Osalla ihmisistä on vääriä toimintatapoja mummon ajoilta, jolloin ruokia säilytettiin pöydillä. Saatetaan myös luulla, että se mikä on kotona ok, käy myös suurtalousmittakaavassa.
Asianmukaiseen keittiötoimintaan kuuluisi myös suunnitelmallinen siivoustyö. Pyyhkeitä ja rättejä ei pestä ja vaihdeta aina säännöllisesti, myssyjä ja kertakäyttökäsineitä ei ole tarjolla tai niitä ei muisteta käyttää. Siivousvälineille ei aina ole omaa asianmukaista tilaa.
– Keittiö tarvitsee pomon. Hygieniatasoa valvomaan pitäisi nimetä vastuuhenkilö, Saarni haastaa.
Passia ei ole vaikea saada
Muutamat seurakunnat ovat järjestäneet halukkaille mahdollisuuden hygieniapassikokeeseen, ja näin saattaneet keittiötyötä lain edellyttämälle tasolle.
Taloudellinen kynnys testien järjestämiseksi on tehty matalaksi: lain mukaan osaamistestin järjestäjällä on oikeus periä testistä maksu, joka vastaa ”enintään testin järjestämisestä aiheutuneita todellisia kustannuksia”.
Osaamistestejä järjestävät ympäri Suomea itsenäiset elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät testaajat, joiden yhteystietoja löytyy Eviran nettisivuilta.
– Hygieniapassin saaminen ei ole vaikeaa. Moni hygieniaan liittyvä asia on opetettu meille jo lapsuudessa. Suurtalouden toimintatavat voi hyvin opiskella. Täysin valmistautumattomana testiä ei välttämättä läpäise, itsekin osaamistestejä järjestänyt Minna Saarni sanoo.
Hygieniapassin varsinaista valvontaa ei käytännössä ole. Valvonta tapahtuu taannehtivasti, eli jos tartuntatauti ilmenee, voidaan jäljittää oliko työntekijöillä
hygieniapassia vai ei, ja sen jälkeen selvittää, oliko hygieniassa tai ruoanvalmistuksessa puutteita.
—
Tällainen on hygieniapassikoe
+ Elintarvikeviraston testijärjestelmään kuuluu sähköinen kysymyspankki, jossa on yli 1000 kysymystä elintarvikehygienian alueelta. Järjestelmä arpoo jokaista testiä varten 40 kysymystä. Osaamistesti suoritetaan kirjallisesti joko suomen tai ruotsin kielellä.
+ Osaamistesti koostuu 40:stä oikein/väärin väittämästä. Läpäistäkseen testin pisteitä on saatava vähintään 34/40. Vääristä vastauksista ei saa miinuspisteitä, joten kuudella väärällä vastauksella läpäisee vielä testin.
+ Osaamistesti suoritetaan osaamistestaajan valvonnassa itsenäisesti. Vastausaikaa on 45 minuuttia
Lähde: Evira
