Kirjoittanut
– Seurakuntien pienryhmätoiminnan kasvaminen vastoin nykytrendejä ja poikkeusaikoina tuntuu ihmeeltä ja on syvän kiitoksen aihe, sanoo Medialähetys Sanansaattajien verkostotoiminnan johtaja Mervi Viuhko.
Lahtelainen Ritva Mieskolainen on yksi alkuvuodesta Lahdessa aloittaneen Toivoa naisille -ryhmän jäsenistä.
– Kuulin muutamia vuosia sitten, kun Radio Dein haastateltavana oli Toivoa naisille -työn kansainvälinen johtaja Peggy Banks. Se herätti kiinnostuksen, hän kertoo.
Mieskolainen lähti kuuntelemaan, kun Lahdessa esiteltiin työtä viime syksynä ja kerrottiin alkavasta Toivoa naisille -ryhmästä. Hän kertoo etsineensä paikkaa seurakunnassa, kun elämässä on taas vähän enemmän omaa aikaa.
– Minusta on tärkeää tietää siitä, mitä naisille tapahtuu eri puolilla maailmaa ja naisen asemasta eri kulttuureissa. Naisilla ei ehkä ole paljon aikaa itselle eikä mahdollisuutta olla yksin. Silloin hyvällä radio-ohjelmalla voi olla arvaamaton merkitys, Mieskolainen miettii.
Toivoa naisille -työhön kuuluvat radion ja muiden medioiden kautta välitettävät ohjelmat, joita tuotetaan 73 kielellä. Suomalaiset tukevat lähetyksiä kymmenellä kielellä, joista Lahden ryhmä on valinnut arabian kielen. Suomalaisten tuella maksetaan palkka työntekijälle, joka vastaa sosiaalisen median kautta tulleisiin kuuntelijapalautteisiin.
”Tuntuu ihmeeltä”
Lahden ryhmä on yksi niistä seitsemästä Toivoa naisille -ryhmästä, jotka ovat syntyneet vuoden aikana koronapandemian tuomista rajoituksista huolimatta. Lahden lisäksi uusia piirejä on nyt Kuusankoskella, Raumalla, Espoon Laaksolahdessa, Raahen Pattijoella, Oulaisissa ja Kokkolassa.
Toivoa naisille -liikkeen taustajärjestönä on Suomessa Medialähetys Sanansaattajat eli Sansa. Liikkeen kulmakivinä ovat radio-ohjelmat ja rukouskalenteri, jossa on yksi rukous kuukauden jokaiselle päivälle. Kansainvälisen medialähetysjärjestön TWR:n (Trans World Radio) julkaiseman kalenterin mukaan rukoilee noin 110 000 rukoilijaa eri puolilla maailmaa. Suomessa on nyt kaikkiaan 108 Toivoa naisille -rukousryhmää.
– Seurakuntien pienryhmätoiminnan kasvaminen vastoin nykytrendejä ja poikkeusaikoina tuntuu ihmeeltä ja on syvän kiitoksen aihe, sanoo Sansan verkostotoiminnan johtaja Mervi Viuhko.
Toivoa naisille -työ viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Viuhko näkee, että innostava toiminta kantaa nyt hedelmää. Hän ihmettelee Jumalan täsmäjohdatusta ryhmien synnyssä. Työ saa uusia esirukoilijoita ja tukijoita.
– Saamme olla omalla tavallamme mukana Jumalan suunnitelmassa. Saamme todistaa työn kasvua. Uskon, että saamme odottaa vielä suurempaa kasvua.
Viuhko muistuttaa, että Toivoa naisille -ryhmien kautta saatavalla taloudellisella tuella on huomattava merkitys Sansan medialähetystyössä.
Toivoa lähelle ja kauas
Raahen Pattijoella Tiina Torvinen ja Arja Sassali pohtivat vähän yli pari vuotta sitten, että olisi kiva kutsua naisia raamattupiiriin, jossa Raamattua tutkitaan Hetkinen-raamatunlukuoppaan avulla. Oppaassa on sunnuntain teksteihin kysymyksiä, jotka pohjustavat keskustelua.
– Pohdimme ryhmälle nimeä. Jostain tuli mieleen Toivoa naisille, vaikka emme osanneet yhdistää sitä Sansaan, Tiina Torvinen sanoo.
Kun Sansan Pohjois-Suomen aluepäällikkö Arja Savuoja tuli seurakuntaamme vierailuille, ryhmän nimestä tuli puhetta.
– Hän sanoi, että meidän olisi hyvä ottaa käyttöön rukouskalenteri, jonka mukaan Toivoa naisille -ryhmät rukoilevat, Arja Sassali kertoo.
Nyt Pattijoen ryhmä aloittaa rukouskalenterin rukouksin ja jatkaa Hetkinen-oppaan kanssa.
– Siitä syntyvässä keskustelussa voimme peilata omaan elämäämme maailman naisten tilanteisiin. Toivoa on. Toivoa on lähialueen naisille keskustelun kautta, ja samalla voimme antaa toivoa naisille ympäri maailman, Tiina Torvinen sanoo.
Ryhmä alkoi miettiä, miten se voisi auttaa maailman naisia. Tukikohteeksi valikoitui ihmiskaupan vastaiseen työhön tuotettu Kätketyt aarteet -kuunnelmakokonaisuus. Suomalaisten tuella hankitaan kuuntelulaitteita ja äänikortteja, joille 10-osainen kuunnelma ladataan. Kristilliset pakkoprostituoitujen parissa työskentevät järjestöt käyttävät sitä apuna auttaeessan naisia pois prostituutiosta.
Suomalaiset ovat myös tukeneet kuunnelmasarjan kääntämistä ja tuotamista hindin ja venäjän kielille. Sarja on nyt saatavana yhdeksällä kielellä.
– Keväällä kokoontumiskiellon aikaan rukouskalenteria jaettiin ryhmäämme WattsApp-pikaviestipalvelussa. Syksyllä olemme voineet toimia normaalisti. Olen itsekin miettinyt, mitä kaikkea voisi tehdä ja miten pitää työtä esillä, Tiina Torvinen sanoo.
Naisen ja tytön puolesta
Toivoa naisille -työ oli lokakuussa esillä Lahdessa ja Kuusankoskella yleisötilaisuudessa. Niitä oli järjestämässä Turusta Lahteen muuttanut Seija Niemi. Hän oli Turussa mukana Toivoa naisille -työssä ja halusi tuoda sitä Lahteen ja Kuusankoskelle.
– Unelmani on, että Lahden seurakuntayhtymän jokaiseen seurakuntaan saadaan oma rukousryhmä. Se oli unelmani Turussakin, hän kertoo.
Lahden tilaisuudessa puhunut pastori Elisabet Vähäsöyrinki piti piirin syntymistä hienona aluevaltauksena.
– Ihme, että tällaista piiriä ei ole jo toiminnassa. Naisen ja tytön näkökulman tuominen seurakunnan toimintaan on tärkeää. Hienoa, että lähestymistapa on lähetyshenkinen.
Lahtelainen Anna-Liisa Kirves-Miettinen kertoo tienneensä Toivoa naisille -työstä aika kauan. Hän lähti mukaan Lahden ryhmään heti, kun se perustettiin. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko.
– Rukoukset ja niiden aiheet ovat tärkeitä. Keskustelemme kalenterin teemasta. Meille jää aikaa kertoa omiakin rukousaiheita.
Hän kuvaa ryhmää kivaksi. Tunnelma on välitön ja spontaani.
Liisa Heinänen
