Kirjoittanut
Ari Rocklin on lähetys- ja teltantekijäkouluttaja, jonka juuret ovat luovutetussa Karjalassa, josta Arin isovanhemmat lähtivät evakkoreissulleen. Myöhemmin Rocklinin lapsuudenperheen tie vei ensin Ruotsiin sitten Kanadaan.
Teksti Eero Antturi
Ari Rocklin on vuosia johtanut Global Opportunities -järjestön Euroopan toimintoja ja aivan viimeksi ollut järjestön toiminnanjohtajana. Maaliskuussa Ari on jälleen Suomessa ja puhuu Lahdessa järjestettävässä Tellus-lähetyskonferenssissa.
Ari Rocklin on helluntailaiskodin kasvatti, joka on myöhemmin elämänsä aikana saanut katsoa kristillisen lähetystyön kenttää laajemminkin.
– Kotimme oli aina avoin lähetystyöntekijöille. Niinpä tutustuin moniin lähetteihin ja kuulin heiltä kertomuksia, joiden vaikutus oli suuri elämälleni. Myöskin se, että näin karjalaisten vanhempieni vieraanvaraisuuden, opetti minulle varhain, että koti voi palvella Jumalan valtakuntaa, Ari kertoo lapsuudestaan.
– Kun myöhemmin valmistauduin lähtemään lähetystyöhön oli miellyttävä yllätys huomata, että myös muut kirkkokunnat tekevät tehokasta lähetystyötä. Ollessani lähetystyössä Intiassa ja Taiwanilla koin omakohtaisesti kuinka kirkkokuntaeroavaisuudet sulivat pois yhteisen evankeliointitehtävän myötä.
– Suomessa olen saanut tehdä työtä lukuisten kirkkojen ja herätysliikkeiden kanssa. Vuonna 2010 pidimme Larsmossa tähän mennessä suurimman teltantekijäkurssin, johon osallistui kristittyjä luterilaisia, vapaakirkollisia, baptisteja ja helluntailaisia, kuvailee Ari omaa lähetystyön näkökulmaansa.
Perinteinen lähetystyö vaikeuksissa
Christianity Today -lehti kirjoitti vuonna 2015 kuinka Yhdysvaltojen baptistien (Southern Baptist Convention) lähetysjärjestö joutuisi vähentämään ulkomailla olevien lähetystyöntekijöidensä määrää 4 200:ään. Vuoteen 2009 verrattuna määrä olisi 25 % pienempi. Syynä oli rahoitusvaje.
Toisaalta Barret, Kurian ja Johnson julkaisivat vuonna 2001 ilmestyneessä World Christian Encyclopedia -teoksen toisessa laitoksessa tilaston, jonka mukaan maailman 7,3 miljardista ihmisestä 3 miljardia kuuluu ns. saavuttamattomien kansanryhmien joukkoon ja heistä 1,6 miljardia ei ole koskaan kuullut evankeliumia.
– Tilastot kertovat hälyttävästä suuntauksesta. On viitteitä siitä, että perinteisesti rahoitettu lähetystyö pienenee varojen puutteessa, Ari Rocklin miettii.
Viisumeita ei yksinkertaisesti myönnetä läheteille kaikkiin maihin, mutta sen sijaan kristityt ammatinharjoittajat ja yrittäjät toivotetaan tervetulleiksi asumaan ja työskentelemään useimpiin maihin.
Kristillisille kirkoille, niiden työhön ja kohteisiin kyllä lahjoitetaan rahaa, mutta raha ei kanavoidu lähetystyölle, etenkään saavuttamattomien kansojen hyväksi.
– Kasvoin siinä ympäristössä, jossa lähetystyö oli useimman seurakunnan asialistalla ykkösenä, mutta tänään monissa kirkoissa lähetystyö tarkoittaa vain joidenkin yksilöiden lyhytkestoisia matkoja.
– Uskon, että ns. omakustanteinen teltantekijämalli on varteenotettava vaihtoehto. Perinteinen lähetystyö on ollut hyvin tehokasta monien maailman kansojen tavoittamisessa, mutta se ei ole onnistunut sen 30 prosentin saavuttamisessa, joka vielä elää ilman evankeliumia. Viisumeita ei yksinkertaisesti myönnetä läheteille kaikkiin maihin, mutta sen sijaan kristityt ammatinharjoittajat ja yrittäjät toivotetaan tervetulleiksi asumaan ja työskentelemään useimpiin maihin, Ari sanoo.
Oivallus haastavissa olosuhteissa
Ari ja hänen opettajavaimonsa Ruth, joka on niinikään suomalaissiirtolaisten jälkikasvua, olivat vuosia lähetystyössä Taiwanilla. Myös perheen kaksi tytärtä kasvoivat mukana lähetysperheessä, jonka toimeentulo oli turvattava. Tuolloin Ari oivalsi mikä olisi perinteisen lähetystyön mallin vaihtoehto.
– Tullessamme Taiwanille tiesin vain perinteisen mallin, jossa seurakunta lähettää ja vastaa kustannuksista. Jouduin olosuhteiden vuoksi tilanteeseen, jossa perinteinen kannatus ei riittänyt ja jouduin työkseni opettamaan englantia kiinalaisopiskelijoille. Näin omin silmin kuinka Jumalan sanan voima välittyi opiskelijoille heidän äidinkielellään tarjotun Raamatun välityksellä ja yhdistyi siihen tosiasiaan, että heillä oli mahdollisuus vuorovaikutukseen opettajan kanssa, joka eli todeksi tuon kirjan opetusta. Tästä muodostui omalla kohdallani läpimurto noiden opiskelijoiden johdattamisessa Kristuksen tuntemiseen.
Tasaista kasvua
Ari, joka on ollut mukana sekä Global Opportunities (nykyisin Global Intent) ja TENT-järjestön toiminnassa vuodesta 2000 kertoo, että tällä hetkellä Euroopasta lähtee heidän kauttaan koulutettuja teltantekijöitä eri maihin vuosittain 40-80. Heistä puolet lähtee kahden vuoden sisällä siitä kun ovat saaneet teltantekijäkoulutuksen.
– Todellisuudessa teltantekijäjoukon kokonaismäärä on kuitenkin paljon suurempi. Jotkut oppilaani kertovat, että asetuttuaan kohdemaahansa he ovat tavanneet lukuisan joukon ”kollegoita”, jotka jo toimivat samalla alueella.
– Yhdysvaltojen ja Kanadan osalta tilanne on jokseenkin erilainen eikä havaittavissa ole yhtä suurta liikehdintää. Meidän järjestämiimme koulutuksiin osallistuu vuosittain tusinan verran pohjoisamerikkalaisia. Sen sijaan teltantekijätyö on yhä laajemmin puheenaiheena myös Pohjois-Amerikan kirkoissa, kertoo Ari.
Teltantekijäkoulutus saanut kehuja
Ari Rocklin kertoo, että hän on vuodesta 1999 lähtien ollut vuosittain mukana 100–150 ihmisen kouluttamisessa tai heidän konsulttinaan lähetystyöhön lähtemisessä. Entä miten tärkeänä lähetyskouluttaja pitää nuorten, lähetystyöhön pyrkivien kristittyjen valmistautumista?
– Koska kaikki teltantekijät ovat lähtökohtaisesti ammattilaisia, jotka ovat jo käyttäneet omaan ammattikoulutukseensa vuosia, olisi jokseenkin erikoista odottaa heidän käyttävän yhtä paljon aikaa teltantekijätyön koulutukseen. Meidän järjestämämme 4–5 päivän intensiivinen koulutusjakso vastaa kahden viikon yliopistotason kurssia. Jotkut oppilaat ovat kertoneet, että he ovat oppineet näillä intensiivikursseilla yhtä paljon kuin koko lukukauden aikana perinteisessä lähetyskoulussa, Ari kertoo mielissään.
– Tiedusteltuamme kohderyhmältämme, mikä on suurin este heidän osallistumiseensa kursseillemme, mainittiin ykkösenä ajan puute.
Lähetystyön megatrendit
Entä onko 2020 luvun lähestyessä nähtävissä joitain trendejä tai suuntauksia, jotka vaikuttavat lähetystyöhön?
– Kyllä suuntaus on se, että yhä useammat lähetysjärjestöt panostavat teltantekijäkoulutukseen eli ammattilaisten varustamiseen lähetystyöhön heidän oman toimensa ohella. Ensi vuosikymmenen nuoret eivät välttämättä voi odottaa, että he saavat elantonsa seurakuntien kassasta, mutta he ovat sen sijaan valmiit laittamaan oman ammattitaitonsa peliin ja etsimään itselleen töitä tai yritystoiminnan edellytyksiä muissa maissa. Eräskin eurooppalainen lähetysjärjestö linjasi hiljattain, että he aikovat olla ’johtava teltantekijöiden lähettäjä’, Ari Rocklin sanoo.
– Toinen suuntaus on lähetysmielisten tai lähetystyölle aiemmin syttyneiden, mutta nyt eläköityneiden, kristittyjen lähteminen. Koskaan historian aikana ei ole ollut tällaista yhtä suurta joukkoa. Heidän ammattitaitoaan ja urasaavutuksiaan arvostetaan monissa saavuttamattomissa maissa, ja kaiken lisäksi heidän harmaita hiuksiaankin arvostetaan noissa kulttuureissa, Ari lausuu hymyillen.
– Kolmas suuntaus on se, että monet ammatti-ihmiset eivät edes odota kansainvälisten työkomennusten olevan pitempiaikaisia kuin korkeintaan 1–3 vuotta. Olemme jo nyt kehittäneet koulutustamme siihen suuntaan, että voitaisiin perustaa pieniä seurakuntia Paavalin mallin mukaisesti vaikka paikkakunnalle ei jäätäisikään pitemmäksi aikaa. Paavalihan oli mestari seurakuntien istuttamisessa, muttei hän ei koskaan jäänyt pitkäksi aikaa aloilleen – olipa se sitten hänen lähtökohdistaan johtuvaa tai että hänet ajettiin pois, Ari Rocklin hahmottelee tulevaisuuden trendejä.
100-vuotias Suomi lähettäjänä?
Suomalaiset juuret saavat Ari Rocklinin vielä pohtimaan mikä on Suomen rooli maailman evankelioimisessa.
– Suomi on ollut johtava lähetysmaa ja -voima useiden vuosikymmenten ajan ja se nähdään monissa maissa malliesimerkkinä siitä kuinka lähetystyötä tulisi tehdä. Pieni maa on ikään kuin taistellut isompien sarjassa. Tietääkseni Fida International (ent. Suomen Vapaa Ulkolähetys) oli ensimmäinen perinteinen lähetysjärjestö, joka perusti teltantekijätyön osaston. Joten jälleen kerran Suomen lähetystyö otti aloitteen käsiinsä, Ari kehuu.
– Suomen koulutusjärjestelmä ja oppimisympäristö tuottaa maailmanluokan ammatti-ihmisiä eri aloille. Tämä kun vielä yhdistyy hyvään englannin kielen hallintaan, niin tuloksena on haluttuja työntekijöitä elinkeinoelämän palvelukseen maissa, joissa Jeesusta ei vielä tunneta, päättää Ari.
Teksti: Eero Antturi
*
Mikä on teltantekijä?
Apostoli Paavalin ammattiin viittaava termi tarkoittaa lähetystyön tekemistä osana omaa ammatinharjoittamista tai yritystoimintaa tai sen rinnalla. Toisin sanoen lähetystyöntekijä oman toimen ohella.
*
Tellus-lähetyskonferenssi pidetään Lahdessa 23.–24.3.
