Kirjoittanut
Sijaisperheistä on Suomessa huutava pula. Vielä 1980-luvun puolivälissä sijaisperheitä käytettiin lastensuojelussa paljon.
Takavuosikymmeninä sijaisperhe oli tyypillisesti huostaan otetun lapsen sukulaisperhe. Nykyään kaikista Suomessa huostaan otetuista lapsista ainoastaan 500 asuu sukulais- tai läheisperheissä.
”Keinu-projektin äidit” Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen ovat kehittäneet toimintamallia, jonka tarkoituksena on tarjota uusia voimavaroja lastensuojelun perhehoitoon.
Keinu-mallin ideana on kartoittaa, millaista tukea sijoitettu lapsi, hänen vanhempansa sekä sijaisperhe tarvitsevat sen jälkeen kun lapsi on sijoitettu sijaisperheeseen.
Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen toteavat, että käsitykset sijaisvanhemmista vaihtelevat laidasta laitaan. Molemmat ovat sijaisvanhemmuuden puolestapuhujia.
– Sijaisperheistä on kova pula nykypäivän Suomessa. Niitä tarvitaan koko ajan lisää, Linna huomauttaa.
Vuonna 2012 astui voimaan uusi lastensuojelulaki. Sen mukaan perhehoito on ensisijainen hoitomuoto, kun lapselle etsitään sijoituspaikkaa. Toteutus on ontunut sijaisperhepulan vuoksi.
– Unelmana olisi, että sijoitettu lapsi voisi oikeasti saada kokonaisen kokemuksen perheeseen kuulumisesta, Koponen sanoo.
Oikeus perheeseen lapsen ihmisoikeus
Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen ovat kantaneet kortensa kekoon ryhtymällä itse sijaisäideiksi. He rohkaisevat perheitä mukaan esimerkin avulla.
– Jotta lapsi voisi nousta ympärillä olevien aikuisten keskiöön, tulisi aikuisten, kuten lapsen vanhemmat, sijaisvanhemmat ja sosiaalityöntekijät, puhaltaa yhteen hiileen, Marja-Riitta Linna huomauttaa.
Keinu-hankkeen puuhanaisten mukaan lapsen etu vaatii lapsilähtöistä toimintatapaa. Sekä Koponen että Linna katsovat, että lapsen sekä hänen vanhempiensa välinen yhteydenpito on lapsen perus- ja ihmisoikeus.
– Kun tällainen yhdessä loistamisen kulttuuri tulisi sijoitetun lapsen elämään, voimaantuu etenkin lapsi, mutta myös hänen ympärillään olevat ihmiset, sijaisäidit rohkaisevat.
Yhden lapsen sijaisperhehoidon kulut jäävät noin neljännekseen laitoskuluista. Sijaisperheiden palkkiot vaihtelevat kunnittain.
Lakisääteinen vähimmäispalkkio on 650 euroa. Esimerkiksi Tampereella sijaisperhe saa kokoaikaisesti sijoitetusta lapsesta hoitopalkkiota 1 200-1 740 euroa kuussa. Palkkion suuruuteen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä ja sijoituksen kesto. Peruspalkkion päälle voidaan maksaa 450-650 euroa verottomia kulukorvauksia.
Marja-Riitta Linnan ja Taina Koposen haastattelu Radio Deissä tiistaina 24.6. klo 22 sekä Viikon vieras -ohjelman nettiarkistossa.
Lisää aiheesta Perhehoitoliiton sivuilla
