Kirjoittanut
Poliisihallitus taipui höllempään laintulkintaan. Kristilliset järjestöt saavat lupia nyt entiseen malliin. Sisäministeriöstä arvioidaan, että seuraukset muunlaisesta ratkaisusta olisivat olleet ”katastrofaalisia” luvan hakijoiden kannalta. Keskustelu hengellisen työn yleishyödyllisyydestä jatkuu.
Useilla kristillisillä ja aatteellisilla yhdistyksillä, kuten TV7:ää kannattavalla Ristin Tuki ry:llä, Kansanlähetyksellä ja Kansan Raamattuseuralla on ollut viime vuosina työläämpää saada rahankeräyslupaa.
Lupa edellytetään, jotta yhteisö voi esimerkiksi mainonnassa vedota suureen yleisöön rahankeräysasioissa. Luvat myöntää poliisihallitus.
Ongelman keskiöön on noussut toisaalta lupakäsittelijän vakava resurssipula, toisaalta poliisihallituksen aiemmin luvat myöntänyttä lääninhallitusta suurempi mielenkiinto keräysvarojen käytöstä.
Poliisihallitus taipui
Sisäministeriö ja poliisihallitus ovat tulkinneet lakia eri tavoin: poliisihallitus korostaa, ettei yleishyödyllisiin tarkoituksiin koottuja varoja saisi käyttää kuin suoraan yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei esimerkiksi yleisiin hallintokuluihin kuten järjestöjen henkilökunnan palkkoihin.
Viime viikolla ministeri Päivi Räsäsen (kd) johtaman sisäasianministeriön asiantuntijat poliisiosastolla totesivat, että kaikki aatteellinen yhdistystoiminta tulee lupaharkinnassa asettaa yhdenvertaiseen asemaan.
Uskonnollista toimintaa tai myöskään välittömästi tällaiseen toimintaan liittyviä eli siis tuottojen käyttötarkoitusta palvelevia hallintokuluja ei tule rajata yleishyödyllisyyden käsitteen ulkopuolelle arvioitaessa luvanhakijan toimintaa ja rahankeräyksellä hankittavien varojen käyttötarkoitusta.
Poliisihallitus myöntää nyt lupia yhdistyksille aiempaan tapaan.
Uskonnonharjoittaminen yleishyödyllistä?
Keräysasioissa aktiivista roolia näytellyt kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd) työskenteli kevääseen asti talousjohtajana Kansanlähetyksessä, joka toimii Suomessa ja useammassa maassa lähetys- sekä kehitysyhteistyössä.
Viime syksynä yhdistyksen anoessa keräyslupaa kahdelle vuodelle hakemus tehtiin varsin yksityiskoh-taisesti.
– Lupa saatiin, ja nähtäväksi jää, miten tarkkaan työn ja lahjoitusten eri kohteet tulee jatkossa yksilöidä, Jääskeläinen sanoo.
– Olennainen kysymys on se, onko uskonnollinen toiminta yleishyödyl-listä, Jääskeläinen pohtii lähestyen aiheen ydinkysymystä yleishyödyllisyyden luonteesta.
Poliisihallituksen keväällä 2010 antama ohjeistusluonnos aiheutti aikanaan keskustelua, koska sen mukaan ”uskonnonharjoittamista ja sielunhoitoa ei voitane pitää yleishyödyllisenä toimintana” ja ettei keräysten ”tuottoa […] voitaisi käyttää pelkästään uskonnonharjoittamiseen käytettävän rakennuksen korjaus- ja ylläpitokuluihin”.
Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikön Jouni Laihon mukaan järjestöjen tulisi kirjanpidossaan esittää toimintansa siten, että voidaan osoittaa, mikä osa työstä on varsinaista yleishyödyllistä työtä, mikä hallinnon kuluja ja mikä esimerkiksi liiketoimintaa.
– Vastaan on tullut kirjavia käytäntöjä, Laiho kuvaa.
– On myös haettu lupia, jossa keräysvarojen kerrotaan suoraan menevän toimihenkilöiden palkkoihin.
”Katastrofaaliset seuraukset”
Jouko Jääskeläinen ei usko, että toiminnassa, joka ajoittain saattaa vaikuttaa sisäpiirille suunnatulta, olisi kysymys yleishyödyllisyys-käsitteen väärintulkinnasta.
– Tuskinpa monikaan järjestö pitää kokouksia ja ylläpidä rakennuksia tai kerää yleisöltä taloudellisia resursseja vain itseään varten. Tavoitteena on tähdätä yleiseen hyvään ja toimitaan avoimin ovin, uusia ihmisiä auttaen ja heitä mukaan toivoen. Tämä on yhteiskunnalliselta kannalta katsottuna juuri sitä kolmannen sektorin toimintaa, jota esimerkiksi rahankeräysluvat ja myös uusi hallitusohjelma tukevat.
Poliisihallituksen on epäilty joissain puheenvuoroissa ottaneen lainsäätäjän roolin. Jouni Laihon mukaan kysymys on puhtaasti lain tulkinnasta, ja kaikki uskonnot ja aatteet ovat samassa asemassa.
KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä uskoo, että päättäjien paneutumisella aiheeseen on merkitystä.
– Toisenlaisen ministerin toisenlainen tulkinta olisi voinut johtaa katastrofaalisiin seurauksiin lupaa hakeneiden yhdistysten kannalta.
