Kirjoittanut
Päivi Nerg kertoi Radio Deissä, että lainsäädännössä valmiina olevan pykälän perusteella uusia vastaanottokeskuksia pystyttiin perustamaan nopeasti.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg oli torstaina Tapani Ruokasen vieraana Radio Dein Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa. Nerg on toiminut nykyisessä virassaan vuodesta 2012 alkaen. Kansliapäällikkönä hän johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Hänen tehtäväkenttäänsä on kuulunut myös uusien vastaanottokeskusten perustamisen koordinointi sen jälkeen kun turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi räjähdysmäisesti viime syksynä.
Päivi Nerg toi esiin, että hänelle on ollut yllätys se, että kansliapäällikön työhön on sisältynyt niin paljon käytännön organisointia ja koordinointia. Sisäministeriön hallinnonala on hänen mukaansa muuttunut viime vuosina perusteellisesti muun muassa terrorismitapausten ja maahanmuuttoaallon myötä.
– Suomessa oli [viime syksynä] valmius, joka oli rakennettu jo 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto romahti. Lainsäädäntöön tuli silloin pykälä, jolla perustettiin Tornion järjestelykeskus, sisäministeriön kansliapäällikkö paljastaa.
Nergin mukaan lainsäädäntöön luotiin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen malli, jota voitaisiin hyödyntää, jos miljoonia pakolaisia tulisi Suomeen rajan yli Venäjältä. Nerg toi esiin, että ilman tätä lainsäädännössä olevaa valmiutta vastaanottokeskuksia ei olisi pystytty perustamaan näin nopeasti.
Monet turvapaikanhakijat ovat tulleet Suomeen liian suurin odotuksin
Viime vuonna pakolaisten tulva asetti Euroopan valtavan haasteen eteen. Suomeen tuli viime syksynä 32476 turvapaikanhakijaa, mikä on lähes kymmenenkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Aiemmin Suomeen on pääsääntöisesti valittu kiintiöpakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. Turvapaikanhakijat ovat siis verrattain uusi ilmiö Suomessa ja tulijoiden määrä yllätti sekä Suomen että koko Euroopan.
Suomeen saapui Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan viime vuonna ylivoimaisesti eniten turvapaikanhakijoita Irakista. Seuraavaksi eniten heitä tuli Afganistanista ja kolmanneksi eniten Somaliasta. Syyrialaisia Suomeen on tullut vain vähän. Päivi Nergin mukaan tämä johtuu siitä, että Ruotsissa on tällä hetkellä niin iso syyrialaiskeskittymä, että syyrialaiset suuntaavat mieluummin sinne.
Sisäministeriön kansliapäällikkö pitää valitettavana ilmiönä sitä, että viime syksyn aikana peräti 3000 lasta saapui Suomeen ilman vanhempiaan ajatuksenaan saada perhe myöhemmin yhdistettyä. Tänä vuonna tahti on hiipunut: Suomi on vastaanottanut vasta noin 2000 turvapaikanhakijaa.
Päivi Nerg kertoi Radio Deissä, että monilla turvapaikanhakijoilla oli ollut epärealistisia odotuksia Suomesta. Rikollisjärjestöt ja salakuljettajat olivat levittäneet erityisesti Irakissa sellaista viestiä, että Suomi on paratiisi.
– Irakissa oli annettu sellaista viestiä Suomesta, että meillä saa turvapaikkapäätöksen kahdessa viikossa, perheen yhdistettyä kolmessa viikossa ja jonkinmoisen perustulon.
Ilta-Sanomien (20.4.) mukaan helmikuussa ennätysmäärä Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita, 176 ihmistä, palasi kotimaahansa. Maaliskuussakin lähtijöitä on ollut lähes saman verran. Tähän määrään eivät lukeudu ihmiset, jotka ovat palanneet omin varoin tai poliisin palauttamina. Suurin osa lähtijöistä, valtaosa irakilaisia, on vapaaehtoisesti peruuttanut turvapaikkahakemuksensa. Monille Suomi on ollut pettymys vääränlaisten ennakko-odotusten vuoksi, mutta osa on kuitenkin palannut myös perhesyistä.
– Turvapaikkaprosessia on nopeutettu. Tavoitteena on, että elokuun loppuun mennessä kaikki meille viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat saisivat kielteisen tai myönteisen päätöksen, Päivi Nerg totesi.
Tähän mennessä vain neljäsosa viime vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista on saanut myönteisen päätöksen ja oleskeluluvan.
Päivi Nerg näkee, että kuntien tulisi ottaa vastuu kotoutumisesta
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg toi esiin Radio Deissä, että maahanmuuttajien työllistämistä pitäisi helpottaa. Hän mainitsi, että Suomessa on jo positiivisia esimerkkejä maahanmuuttajien onnistuneesta työllistämisestä. Närpiöön saapui 1990-luvulla pakolaisia Vietnamista ja Bosniasta, joita saatiin työllistettyä ympärivuotiseen viljelyyn siirtyneisiin kasvihuoneisiin.
– Pääviestini kunnanjohtajille on, että kunnat ja alueet ottaisivat vastuun siitä, että oleskeluluvan saaneet saisivat kuntapaikan omalta alueeltaan ja samalla siihen sidottaisiin kolmannen sektorin ja viranomaisyhteistyö. Kuntien pitäisi nähdä, että tässä on oikeasti mahdollisuus kunnan elinvoiman lisääntymiseen ja kaikkeen, mitä siinä ympärillä on, Päivi Nerg painotti Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa.
Sisäministeriön kansliapäällikkö on sitä mieltä, että ”Suomessa täytyy todella miettiä yhteisvastuuta”. Maahanmuuttajien tulee hänen mielestään saada kaikki mahdollinen tuki ja oikeanlainen malli elämiseen Suomessa, jotta heidän syrjäytymisensä ja mahdolliset radikalisoitumiset voitaisiin ehkäistä.
Päivi Nergin haastattelun voit kuunnella uusintana sunnuntaina kello 16 tai Radio Dein ohjelma-arkistosta www.radiodei.fi/isantanatapaniruokanen.
