Hyvät: Netflixin uusi elokuva Neitsyt Mariasta ei ole täysin raamatunmukainen, mutta tavoittaa evankeliumien ytimen Yleinen: Muistokirjoitus: Antero Laukkanen tiesi, että rukouksen tililtä kate ei lopu

Sitkeä marssi jatkuu

 

Veli-Matti Kärkkäinen (etupenkissä oik.) opettaa Fuller seminaarissa Los Angelesissa.

Kansainvälinen roomalaiskatolilaisten ja helluntailaisen dialogin vuositapaaminen pidettiin Helsingissä.

– Kyseessä on yksi modernin ekumeenisen liikkeen pitkäaikaisimmista dialogeista, systemaattisen teologian professori Veli-Matti Kärkkäinen kuvaa.

Tällä viikolla päättyneeesä kokouksessa keskusteltiin armolahjoista ja keskityttiin henkien erottamisen armolahjaan.

– Armolahjat yhdistävät meitä Molemmilla on rikas karismaattinen perinne, helluntailaisten pääesitelmän pitänyt Veli-Matti Kärkkäinen kuvaa. Katolilaisten alustuksen piti Jan Dacok, S.J.

Kotimaa neliöb. 16.-22.12.

Kuudennelle kierrokselle pyörähtäneessä prosessissa ei pyritä näkyvään ykseyteen opissa ja käytännöissä. Sen sijaan tavoite on, että keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus kasvaisivat.

– Ja voisimme kristittyinä keskustella, kuten perheessä kuuluu.

Katolilaisilla ja helluntailaisilla on ollut keskinäisiä ennakkoluuloja enemmän kuin kotitarpeiksi.

– Sata vuotta on mollattu toista, Kärkkäinen sanoo.

Hän arvelee, että vaikka toiset sata vuotta neuvotellaan, edelleen puhutaan eri tavoilla.

– Otetaan esimerkiksi uskoon tuleminen. Katolilaisilla se on sakramentti ja helluntailaisilla ihmisen oman tahdon ratkaisu.

Eroista pitää kuitenkin uskaltaa puhua, muuten keskustelut ovat ajanhukkaa.

– Keskeinen yhteinen asia on se, että ihminen ei voi itse pelastaa itseään.

Vuodesta 1972 jatkuneen prosessin takana on Vatikaanin kristittyjen yhteyden neuvoston asettama ryhmä ja maailman helluntailiikkeen edustajista koottu ryhmä.

– Jos katsotaan dialogin taustayhteisöjä, se edustaa suurinta kristittyjen määrää maailmassa.

Suomessa palvotaan

suvaitsevaisuutta

Lähetystyö Thaimaassa kypsytti Kärkkäisestä kristittyjen yhteyden vaalijan.

– Meitä oli kourallinen kristittyjä buddhalaisessa maassa, muttemme tahtoneet saada hynttyitä yhteen.

Nykyisin hän kuuluu maailman johtaviin ekumeenisesti orientoituneihin helluntailaisteologeihin, jota arvostetaan myös oman yhteisön ulkopuolella.

Ekumeenikko näkee kristittyjen hajaannuksen evankeliumin etenemisen esteenä.

– Ellemme halua oppia tuntemaan toisiamme, maailman on vaikea uskoa meitä.

Hän opettaa Los Angelesissa, 5000 opiskelijan teologisessa Fullerin seminaarissa, jonka 50 professorin joukossa on kaksi helluntailaista. Hän on myös Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentti.

Kärkkäinen nauttii opettamisesta. Ja siitä, että USA:ssa kristinusko tuntuu, maistuu ja siitä voi puhua.

– Suomessa palvotaan suvaitsevaisuutta, kunhan ei vain puhuta Jumalasta. Eikö se ole hiukan ironista?