Norjassa ja Ruotsissa avautuu syyskuun alussa uusi pyhiinvaellusreitti, Pyhän Olavin tie. Merkitty reitti kulkee Skandinavian niemimaan halki Ruotsin itärannikolta Norjaan.
Syyskuun ensimmäisellä viikolla kuljettavat neitsytpyhiinvaellukset päättyvät avajaisseremonioihin ja pyhiinvaellusmessuun Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissa.
Tavoitteena on, että Pyhän Olavin tiestä tulisi Skandinavian vastaus Santiago de Compostelan reitille, Pyhän Olavin tien projektipäällikkö Putte Eby kertoo.
Pyhän Olavin tie on pituudeltaan noin 580 kilometriä ja alkaa Itämeren rannalta Selångerista Ruotsista.
Merkittyä reittiä voi taivaltaa jalkaisin tai polkupyörällä. Matka taittuu polkuja ja erilaisia teitä myöten. Maastollisesti reitti käsittää niin metsää, vuoristoseutua kuin maaseutumaisia alueitakin.
Santiago de Compostelan tapaan Pyhän Olavin tielle voi saada pyhiinvaelluspassin ja yli sadan kilometrin kävelymatkasta pyhiinvaellustodistuksen.
Pyhän Olavin tie päättyy Trondheimiin Norjaan, jossa sijaitsee Pohjolan merkittävimpänä pyhiinvaelluskohteena pidetty Nidarosin tuomiokirkko, Pyhän Olavin hautakirkko.
Pyhän Olavin tie on taustaltaan vanha pyhiinvaellusreitti, joka kietoutuu keskiajan Pohjolassa suositun pyhimyksen pyhän Olavin ympärille.
Olavi Haraldinpoika oli Norjan kuningas. Kertoman mukaan hän nousi maihin Selångerissa oltuaan useita vuosia maanpaossa nykyisellä Venäjän alueella. Olavi havitteli uudelleen kruunua. Hänet oli kastettu Normanniassa. Hän halusi Norjasta kristillisen valtakunnan.
Selångerista Olavi ratsasti ja käveli niemimaan halki Stiklestadiin, noin sadan kilometrin päähän nykyisestä Trondheimista. Siellä käydyssä taistelussa Olavi kuoli vuonna 1030.
Olavia alettiin pitää nopeasti pyhimyksenä ja hänen hautakirkokseen rakennettiin valtaisa Nidarosin tuomiokirkko.
Pyhä Olavi oli keskiajalla myös Suomen alueella tunnettu pyhimys ja hänen mukaansa on nimetty monia vanhoja kirkkoja.
Keskiajalla Nidarosin tuomiokirkko oli yksi kristikunnan suosituista pyhiinvaelluskohteista. 1000-luvulta lähtien pyhäkköön pyhiinvaelti tuhansia kulkijoita eri puolilta Eurooppaa. Pyhiinvaeltajien virta katkesi reformaation ulottuessa Skandinaviaan ja pyhiinvaelluksen jäädessä syrjään uskonelämän ilmaisuna.
Nyt pyhiinvaellus on Euroopassa suosittu harrastus ja Pohjoismaissakin sen suosio kasvaa koko ajan.
– Joidenkin päivien – tai ehkä viikkojen – vaeltaminen pitkin vanhaa pyhiinvaellusreittiä voi luoda ajan ja tilan myös sisäiselle matkalle, joka ehkä voi olla alku jollekin uudelle, Putte Eby sanoo.
Reittihankkeen tavoitteena on houkutella kansainvälisiä vaeltajia ja pyöräilijöitä pohjoismaiselle pyhiinvaellukselle. Reitille odotetaan jo ensi kesäksi useita tuhansia pyhiinvaeltajia.
Pyhän Olavin tien hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
