Tohtorin väitöskirjaa feministiteologiasta valmisteleva Soili Haverinen tunnetaan vaikuttajana herätysliikeympäristössä ja kirkossa. Ylivoimaisesti tärkein tehtävä hänelle on kuitenkin ollut äitiys.
Soili Haverinen on ehtivä nainen. Hän puurtaa monissa luottamustehtävissä, kuten kirkolliskokousedustajana ja Vantaalla seurakuntaneuvoston jäsenenä, ja valmistelee feministiteologiaa käsittelevää väitöskirjaa. Varsinaista päivätyötään hän tekee Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Luther-kirkon teologina Helsingissä.
Lahdessa syntynyt nainen näkee luonteessaan ja temperamentissaan vanhempiensa perintönä tulevaa pohjalaisuutta ja karjalaisuutta. Soili varttui tavallisessa työläisperheessä.
– Olin kahdeksanvuotias vanhempieni erotessa. Minä, kaksoissiskoni ja isosiskomme jäimme isälle. Yksinhuoltajaperheessä elämä oli aineellisesti niukkaa.
Isosisko Satu opetti Soilin ja kaksoissiskon Sonjan lukemaan hyvissä ajoin ennen kouluikää, ja työ kantoi hyvää hedelmää: tytöstä tuli lähikirjaston ahkera käyttäjä.
Naapurirapun uskova perhe kutsui seudun lapsia kotipyhäkouluun ja siihen Soilikin osallistui joka pyhä, sillä hänellä oli voimakasta hengellistä etsintää jo tuolloin. Pyhäkoulussa laulettiin paljon, ja monista hengellisistä lauluista tuli rakkaita.
– Jeesuksen ristinuhri ja hänen rakkautensa koskettivat minua valtavan paljon.
Toiselle puolelle Lahtea muuttaminen katkaisi kuitenkin pyhäkouluyhteyden. Tyttö yritti lukea Raamattua itsekseen, ja uskonnon kirjat hän luki moneen kertaan läpi. Hengelliseen nälkään ei löytynyt pelkästään ravitsevaa vaan myös vahingollista ”ruokaa”. Soili innostui lukemaan New Age -kirjallisuutta, sillä esimerkiksi parapsykologiasta ja idän uskonnoista kertovaa kirjallisuutta oli runsaasti saatavilla.
– Nämä kirjat harhauttivat ajatteluani, vaikka en tietoisesti tehnyt pesäeroa kristinuskoon.
Haluatko lukea lisää? Mene osoitteeseen: uusitie.com