Kirjoittanut
Niin sanottuun viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvat järjestöt allekirjoittivat tänään järjestöjen yhteistä Viisikielinen-laulukirjaa koskevan julkaisuyhteistyösopimuksen Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa.
Viisikielistä kokoavan työryhmän puheenjohtajan Timo Rämän mukaan noin neljänsadan laulun kokoelma on määrä julkaista helmikuussa 2014.
Järjestöjen edustajat totesivat, että ”kristinuskon ydinsanoma koskettaa erityisellä tavalla juuri laulettuna”. Kirjan tarkoituksiin kuuluu tämän sanoman välittäminen myös nuoremmille sukupolville.
Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala painotti allekirjoitustilaisuudessa, että lauluilla on aina ollut kristillisessä kirkossa keskeinen merkitys, ja että myös herätysliikkeet ovat aina synnyttäneet lauluja ja laulukirjoja.
– Kirja täyttää merkittävän aukon. Se kertoo myös, että kuusi kristillistä järjestöä voi toimia hyvässä yhteistyössä, Junkkaala sanoi.
– Nyt me käymme hengellisen laulun kanssa epäuskoa vastaan yhtä suurella innolla ja riemulla kuin Luther ja suomalaiset herätysliikkeet aikanaan, hän jatkoi.
Junkkaala kertoi, että 1900-luvun alulla koottu Hengelliset laulut ja virret oli viidennen liikkeen laulukirja 1970-luvulle asti. Sen jälkeen lauluperinnettä jatkoi muun muassa Sininen laulukirja. Viisikielinen-laulukirjan pohjatyö aloitettiin puolestaan parikymmentä vuotta sitten, kun Raamattuopiston silloinen toiminnanjohtaja Raimo Mäkelä pyysi kanttori Heini Kataja-Kantolaa kokoamaan lauluja laulukirjaa varten.
– Silloin hanke jäi vielä odottamaan. Muutama vuosi sitten asia otettiin järjestöjohtajien neuvottelussa uudelleen esiin ja nyt Timo Rämän johtaman työryhmän työ on loppusuoralla, Junkkaala totesi.
– Kantolan kokoamat noin 450 laulua ovat olleet Viisikielisen pohjamateriaalina, Rämä vahvisti.
Hän kuvaili, että toukokuusta 2010 toimineeseen Viisikielisen työryhmään on kuulunut ”huippuasiantuntijoita musiikin maistereista laulaja-evankelistoihin”. Erityisesti Rämä kehui työryhmän toimitussihteeri Risto Ranta-ahon panosta.
– Työryhmä on valmisteluissaan käynyt läpi kaikki olennaiset laulukokoelmat, ettei vain unohtuisi yhtään hyvää laulua. Arvelen, että tähän materiaaliin on kuulunut lähes 3000 laulua.
Valintakriteereinä olivat muun muassa laulujen yhteislaulettavuus ja aiempi suosio. Jos laulu on hylätty, syyt ovat olleet muun muassa teologisia. Esimerkiksi ”ohutsisältöisiä ylistyslauluja” on Rämän mukaan hyllytetty. Hän huomautti kuitenkin, että Viisikielinen sisältää edelleen myös ylistyslauluja.
– Testaamme kaikki valittavat laulut yhdessä laulamalla. Tällä hetkellä meillä on 317 hyväksyttyä laulua.
Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma totesi Viisikielisen olevan hyvää materiaalia siihen, ”mitä Jeesuksen pelastustyö voi tänä päivänä ihmisille antaa”. Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää ja Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtaja Juha Auvinen olivat tyytyväisiä siihen, että Viisikielinen sisältää myös ”lähetyslauluja”.
– Lähetyskentillä syntyneiden laulujen hankkimiseen kannattaa edelleen panostaa, Auvinen sanoi.
Viisikielisestä on julkaistu vuonna 2012 kokeiluvihko, johon kuuluu 70 laulua. Viisikielisen kotisivujen mukaan laulukirjaa varten on saatu työryhmän ulkopuoleltakin runsaasti lauluehdotuksia.
Viisikielisen taustalla ovat Suomen Raamattuopiston säätiö, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Kansan Raamattuseuran säätiö, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä ja Medialähetys Sanansaattajat. Kokoelman kustantaa Perussanoma Oy.
Kuva: Taneli Törölä
