Puhe sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämisestä on vahvojen ehdoilla tehtyä politiikkaa, joka ei lisää oikeudenmukaisuutta eikä tasa-arvoa. Tätä mieltä on tutkija Mikko Malkavaara.
– Kirkko on sosiaalipoliittisissa kannanotoissaan pitänyt kiinni siitä, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteet on turvattava. Tämä on osoittautunut köyhimpien kannalta kestävimmäksi, Mikko Malkavaara toteaa.
Puhe sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta ryöpsähti käyntiin, kun sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko totesi budjettiriihen alla sanomalehti Ilkassa, että työikäisten kohdalla nykymuotoinen sosiaaliturva voi olla passivoivaa ja lamaannuttavaa. Työkykyisen sosiaaliturvan saajan olisi vastaisuudessa osallistuttava yhteiskunnan toimintaan.
Malkavaarna mukaan vastikkeellisen tai kannustavan sosiaalipolitiikan idea ei ole uusi ja sen periaatteita on noudatettu jo pitkään. Risikon aloite merkitsee suunnan vahvistumista.
Ennen 1990-luvun lamaa työ ja työssä käyminen ajateltiin sosiaaliseksi oikeudeksi. Ihmiset tulkittiin periaatteessa työhaluisiksi, joten sosiaaliturva saattoi olla anteliasta ja torjua tehokkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä.
– Lama muutti tulkintaa. Hyvä sosiaaliturva koettiin syyksi työn välttämiseen. Enää ei pidetä uskottavana, että ihmiset suostuisivat tekemään töitä ilman riittävän suuria, työhön kannustavia tuloeroja, Malkavaara sanoo.
Vapaaehtoistyössä riittää tehtävää
– Mitä vähemmän tarjotaan vastikkeettomia etuja, sen parempi, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen toteaa. Yhteiskunnalla on tietty palvelulupaus kansalaisille, mutta myös kansalaisilla on oltava palvelulupaus.
– Sosiaaliturvan piirissä on paljon ihmisiä, jotka sanovat tekevänsä töitä, jos niitä vain olisi. Vapaaehtoistyö tarjoaisi mahdollisuuksia vastikkeellisuuden toteuttamiseen, palvelupaikkoja voisi olla vaikkapa urheiluseuroissa.
Myös kirkolla olisi mahdollista työllistää ihmisiä esimerkiksi kirkkojen aukioloaikojen pidentämiseksi pikakouluttamalla väkeä avuksi vahtimestareille.
– Yksilön kannalta on hyödyllistä saada syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden tunne vähenemään, Valtonen huomauttaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman arvion mukaan Suomen työttömistä noin puolet eli lähes 150 000 on vaikeasti työllistyvää. Merkittävimmät syyt ovat masennus ja päihteet.
Lue koko uutinen tämän viikon Sana-lehdestä
