Kirjoittanut
– Joka vuosi väestön ikääntymisestä ja kustannusten noususta johtuvat kulut kasvavat sadoilla miljoonilla. Pelkästään ikääntymisen kulut ovat neljän vuoden aikana 1,2 miljardia. Iso haaste on edessä, ennakoi Petteri Orpo soten raunioilla.
Hallituksen valtiovarainministerin työn sijaan valtion toimitusministeristön tehtävistä itsensä tänään perjantaina löytänyt kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muistutti Radio Dein puoluejohtajatentissä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustarve ei katoa mihinkään.
Orpon mukaan valtiontalouden kehitys ei tule helpottamaan suurten rakenteellisten uudistusten läpiviemistä tulevallakaan vaalikaudella.
– Tilanne on hankala. Tämän hallituskauden aikana on päästy lähes tasapainoon julkisessa taloudessa, mutta se on edellyttänyt sitä, että meillä on ollut kolme vuotta poikkeuksellisen kovaa kasvua. Mutta kun katsomme maailmalle, talouskasvu hiipuu ja epävarmuus lisääntyy, huomautti Orpo Radio Dein puoluejohtajatentissä perjantaina.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tulevalla vaalikaudella valtion on tehtävä vuosittain joko puolen miljardin uudet menoleikkaukset tai vaihtoehtoisesti kiristettävä verotusta vastaavalla summalla, ellei valtionvelkaa lisätä. Ministeriön laskelmien taustalla on euroalueen talouskasvun hiipuminen. Suomen viennistä puolet menee euroalueelle.
– Ei ole mitään muuta tietä kuin se, että saamme yhä useamman työikäisen ja työkykyisen ihmisen töihin. Kun pääsemme korkeaan työllisyysasteeseen, jonka taustalla on menestyvä yritystoiminta, pystymme kasvattamaan verotuloja. Vain siten pystymme hoitamaan yhteiskunnan tärkeät palvelut lapsista vanhuksiin, turvallisuuteen, poliisimäärärahoihin ja niin edelleen, linjasi Orpo Tapani Ruokasen isännöimässä vaalitentissä.
”Nyt jaetaan jo valmiiksi oletettua 75 prosentin työllisyysastetta. Nämä rahat pitää ensin ansaita, eivät ne tule seinästä.”
Soten-uudistuksen kaatuminen ja sitä seurannut pääministeri Juha Sipilän hallituksen tämänpäiväinen eroilmoitus nosti sosiaali- ja terveyspalvelut jälleen kerran uutisotsikoihin. Hallitus ehti aiemmin perustella karille ajanutta sote-uudistusta siitä syntyvillä säästöillä. Oppositio on kritisoinut hallituksen sote-mallia markkinavetoiseksi ja vaatinut julkiselle puolelle pelimerkkejä sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi.
Petteri Orpo tuomitsee lupaukset julkiselle sektorille suunnattavasta lisärahoituksesta jyrkästi.
– Meidän on pidettävä erittäin tiukkaa julkisten varojen hoitoa yllä. Olen erittäin huolissani siitä, että ilma on nyt sakeanaan vaalilupauksia – sadat miljoonat ja jopa miljardit sinkoilevat, vaikka ei ole jaettavaa. Nyt jaetaan jo valmiiksi oletettua 75 prosentin työllisyysastetta. Nämä rahat pitää ensin ansaita, eivät ne tule seinästä, jyrähti Orpo Radio Deissä.
”Samalla kun iloitaan talouden kasvusta, täytyy tunnustaa se, että Suomessa on poikkeuksellisen paljon vähäosaisuutta ja näköalattomuutta.”
Orpo myöntää, että vaikka hallitus sai viittä vaille valmiiksi jääneellä nelivuotiskaudellaan nostettua maan työllisyysastetta ja katkaistua valtiontalouden velkaantumiskierteen, osa kansalaisista on jäänyt hyvän ulkopuolelle.
– Samalla kun iloitaan talouden kasvusta, täytyy tunnustaa se, että Suomessa on poikkeuksellisen paljon vähäosaisuutta ja näköalattomuutta. Jotta pidämme Suomen hyvänä maana, meidän täytyy määrätietoisesti puuttua tähän.
Kokoomuksen puoluejohtajaa kuitenkin silminnähden ärsyttää julkisuudessa käytävä keskustelu kansalaisten tuloerojen kasvusta. Talousasiantuntijoiden mukaan tuloerot eivät olet Suomessa kasvaneet viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana.
– Niin kuin maailmallakin nähdään, sitä voi esittää omat faktansa ja ryhtyä siitä todistamaan omia asioitaan. Kaipaan faktatietoihin perustuvaa hyvää väittelyä siitä, mitä tehdään seuraavaksi.
– Olin todella iloinen, kun äskettäin julkaistiin tiedot siitä, että Suomessa on nyt 22.000 nuorta vähemmän työelämän tai opiskelujen ulkopuolella kuin silloin, kun hallitus aloitti. 22.000 nuorta on päässyt syrjäytymisestään elämään kiinni.
Kokoomusjohtajan mukaan vaalien jälkeen valittavan hallituksen tehtäväksi jää soten ohella tehdä remontti perusturvaan. Petteri Orpon linjana on keskittyä ”täsmäpanostuksiin” yleisen rahanjakamisen sijaan.
– Rahaa käytetään paljon, mutta se ei välttämättä kanavoidu oikein kaikkein vähäosaisimmille.
Esimerkkeinä Orpo mainitsee hänen valtiovarainministerikaudellaan toteutetut takuueläkkeiden ja vähänvaraisten nuorten opintorahojen korotukset.
– Ansiotulojen ja eläkkeiden verotus on saatava mahdollisimman alas. Kun tulonsiirtoja arvioidaan, niiden kylkeen on nostettava veroratkaisut. Hyvä ja keskituloiset maksavat korkeita veroja ja maksavat omia etuuksiaan itselleen. Siinä ei ole järkeä.
