Uskonsa vuoksi vainottujen kristittyjen hyväksi toimiva Stefanus-Lähetys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Se kuuluu kotimaassaan Romaniassa vangitun ja kidutetun pastori Richard Wurmbrandin perustamaan kansainväliseen Marttyyrien ääni -verkostoon.
Stefanus-Lähetyksen alkuvaiheet liittyvät myös Kansanlähetyksen toimintaan.
– 1960- ja -70-lukujen taitteessa Kansanlähetyksessä saatiin tietää Richard Wurmbrandista, joka oli silloin jo vapautunut vankilasta ja asui Sabine-vaimonsa kanssa Yhdysvalloissa. Kansanlähetyksen kustannusyhtiö Uusi Tie kutsui heidät Suomeen puhumaan suurkokouksessa Helsingin jäähallissa syyskuussa 1970, Stefanus-Lähetyksen lähetysjohtaja Juhani Huotari toteaa.
Uusi Tie myös julkaisi suomeksi useita Wurmbrandien kirjoja. Myöhemmin niitä julkaisi Stefanus-Lähetys.
Noihin aikoihin Suomen kristittyjen keskuudessa oli runsaasti kiinnostusta saada tietoa ateistisen Itä-Euroopan, etenkin Neuvostoliiton, raskaasti vainotuista uskovista ja intoa auttaa heitä. Kansanlähetyksessä oli slaavilaistyön osasto, jonka työntekijät kuitenkin perustivat vuonna 1973 oman Sanansaattajat-yhdistyksen. Samana vuonna perustettiin Stefanus-Lähetys.
– Tämän jälkeen Kansanlähetys jatkoi idäntyötä vieden Raamattuja ja muuta kirjallisuutta ja diakonista apua salaisesti julkisuutta välttäen, Stefanus-Lähetys samantyyppisen toiminnan lisäksi taas nimenomaan herätteli tietoisuutta idän kristittyjen tilanteesta julkisuudessa ja Sanansaattajat puolestaan kustansi itäeurooppalaisille kristillisiä radio-ohjelmia, Kansanlähetyksen idäntyöstä vastaava Tapani Kaitainen kuvailee.
Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen 1990-luvulta alkaen Stefanus-Lähetyksen kuten muidenkin itäblokin kristittyjä auttaneiden järjestöjen toiminta laajeni koskemaan vainottuja kristittyjä eri puolilla maailmaa. Stefanus-Lähetys on Suomen lähetysneuvoston jäsen ja toimii Suomen ekumeenisessa neuvostossa, Suomen evankelisessa allianssissa ja Kristittyjen ihmisoikeusryhmässä. Yhdistys julkaisee Stefanus-Viesti-lehteä.
