Kirjoittanut
Suomen teologisen instituutin (STI) 25-vuotisjuhlassa puhunut Sleyn lähetysjohtaja Pekka Huhtinen katsoo, että STI:n nykyisen koulutuksen rinnalle olisi entistä määrätietoisemmin tuotava tutkintoon tähtäävä koulutus.
Tähän asti STI:n koulutus on ollut Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan rinnakkaiskoulutusta eli STI on tarjonnut teologisen tiedekunnan opiskelijoille muun muassa neuvonantoa, opetusta, opiskelutilat ja hartausyhteyttä.
Huhtisen mielestä olisi hyvä, jos STI:n oma teologian maisterin tutkintoon johtava koulutus voisi tapahtua ”yhteydessä maamme eri teologisiin tiedekuntiin”. Jos tämä ei ota tuulta alleen, olisi ”mentävä kansainvälisille vesille”.
– Yhteistyötahoja varmasti löytyy. Näin voisimme nauttia globalisaation hyvistä hedelmistä. Tosin tätäkään kautta valitettavasti ei ainakaan kokonaan ratkea työllistymiskysymys, mutta tällä olisi ilman muuta positiivinen vaikutus opiskelumotivaatioon STI:ssa.
STI:n koulutukseen on vuosien varrella osallistunut eri herätysliikkeisiin kuuluvia opiskelijoita. Osan heistä on ollut vaikea työllistyä Suomen evankelisluterilaisen kirkon virkoihin esimerkiksi kielteisen naispappeuskantansa vuoksi.
– Tutkintoon tähtäävä koulutus olisi haaste myös STI:n taustayhteisöille vaikkapa ”STI-maistereiden” työllistämiseksi. Ainakin taustajärjestöjen lähetystyössä olisi laaja tarve uusille maistereille, Huhtinen totesi.
– Vieläkö uskallamme toivoa ja rukoilla, että omassa kirkossamme nähtäisiin, miten suuri kirkkoa rakentava voimavara on jäänyt käyttämättä, kun on torpattu vihkimykset ja virat ns. vanhauskoilta teologian maistereilta, hän jatkoi.
”Toivon, että kirkko harkitsisi vielä linjaansa”
STI:n pääsihteeri Henrik Perret huomauttaa Seurakuntalaiselle, että oman tutkintoon tähtäävän koulutuksen mahdollisuudesta on keskusteltu STI:n perustamisesta asti.
– Allekirjoitan Huhtisen ajatukset koulutuksen kehittämisestä, mutta emme ole vielä niin pitkällä. Samalla kun puhutaan omasta koulutuksesta, on kysyttävä myös, mihin koulutus kelpaa.
– Jotta omaan tutkintoon johtava koulutus voitaisiin järjestää, esimerkiksi herätysliikejärjestöjen olisi kelpuutettava STI:n koulutus. Silloin teologian maisteri kelpaisi kyseisen järjestön papin tai piirinjohtajan tehtäviin, Perret kommentoi.
Hänen mukaansa STI:n jäsenjärjestöt joutuvat ”ennemmin tai myöhemmin” pohtimaan myös ”ordinaatiokysymystä” eli sitä, miten pappisvihkimykset voitaisiin järjestää.
– Jos kirkko epää nuorilta pappisvihkimyksen, syntyy aikapommi. Nuoret teologit eivät enää tyydy siihen, että eivät saa vihkimystä, Perret summaa.
– Itse toivon, että kirkon johto harkitsisi vielä linjaansa. Herätysliikeväki vaikuttaa kuitenkin kirkon ydinperustuksissa.
STI:n 25-vuotisjuhla vietettiin menneenä lauantaina Helsingin tuomiokirkon kryptassa.
Vuonna 1987 perustettu STI on teologista opetus- ja tutkimustyötä harjoittava laitos. Se ilmoittaa pitäytyvänsä toiminnassaan ”Raamattuun ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustukseen”. STI:n jäsenjärjestöt ovat Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjä, Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopiston Säätiö, Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen.
Radio Dei lähettää STI:n 25-vuotisjuhlien paneelikeskustelun lauantaina 26.1. klo 15.30-16.30 (uusintana ma 28.1. klo 21.35-22.35). Paneelissa kysytään, mitä löytyy kirkon nelivuotiskertomuksen tilastojen takaa. Aiheesta keskustelemassa Espoon piispa Tapio Luoma, professori Miikka Ruokanen ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Keskustelua johtaa tutkija Timo Eskola.
