Kirjoittanut
Sudanin siirtymäkauden hallitus on sopinut perustavansa uskonnonvapauskomission. Komissio perustetaan käsittelemään uskonnonvapauden loukkauksia maassa.
Päätös on osa rauhansopimusta, joka on solmittu väliaikaisen hallituksen ja Sudanin kansan vapautusliikkeen (Agar tai SPLM-A) välillä. Tämä aseellinen ryhmä on perustettu pääasiallisesti kristittyyn Etelä-Kordofaniin sekä Sinisen Niilin osavaltioihin. Ryhmä on käynyt sotaa entisen presidentin Omar al-Bashirin hallitusta vastaan.
Osana rauhanneuvotteluja SPLM-A oli vaatinut uskonnonvapauden kansallisen komission perustamista. ”Olemme tänään sopineet uskonnonvapauskomission perustamisesta, koska molemmilla vapautusliikkeen alueilla on huomattava määrä sudanilaisia kristittyjä. Tämä tärkeä asia on ratkaistu”, SPLM-A:n varajohtaja ja pääneuvottelija Yasir Arman kertoi viime kuussa tiedotustilaisuudessa.
Open Doors suhtautuu kehitykseen myönteisesti. Open Doors ilmoitti vuoden 2016 raportissaan, että kummankin osavaltion kristityt olivat joutumassa etniseen puhdistukseen. ”Olemme tyytyväisiä tähän lopputulokseen. Se on hyvä alku”, sanoo Jo Newhouse, Saharan eteläpuolisen Afrikan Open Doors -operaation tiedottaja.
Newhouse kertoi myös, että muualla maassa, kuten Darfurissa, asuvat kristityt tarvitsevat uskonnonvapauden suojelemista. ”He tarvitsevat tällaisia komissioita varmistamaan vapauden harjoittaa valitsemaansa uskontoa yksityisesti tai julkisesti ilman häiriöitä.”
Hänen mukaansa islamista kääntyneet ovat erityisen haavoittuvia. ”Sudanilla on historia, jossa on ankarasti rajoitettu ihmisten oikeutta valita tai muuttaa uskontoaan, vainottu käännynnäisiä ja vangittu heitä pitkiksi ajoiksi. Maan on välttämättä rakennettava takeet siitä, että valtio tai yhteiskunta ei salli tällaisten väärinkäytösten toistumista. ”
FAKTOJA: SUDAN
WWL 2020 -sijoitus: 7
-Vainojen pääsyyt: islamilainen sorto, diktatuurinen vainoharhaisuus, järjestäytynyt lahjonta ja rikollisuus sekä klaanien ja etnisten ryhmien vastakkainasettelu
-Väestö: 42,5 miljoonaa
-Uskonto: kristittyjä 4,6% (joista 56% katolisia); muslimeja 91,6%; etnoreligionisteja 2,7 %
