Sudanin sisällissodan alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Useat järjestöt varoittavat valtavasta nälänhädästä, ja miljoonat ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan. Kristityt kokevat olevansa täysin unohdettuja.
”Sudanissa on maailman suurin pakolaisleiri. Lähes yhdeksän miljoonaa ihmistä on paennut sotaa, ja maata uhkaa maailman laajin nälänhätä. Silti Sudanin tilanne ei saavuta yhtä suurta huomiota kuin maailman muut kriisit.”
Näin arvioi Illia Djadi, Open Doorsin Saharan eteläpuolisen alueen uskonnon- ja vakaumuksenvapauden vanhempi analyytikko.
Djadi vieraili alueella toukokuussa 2024 ja tapasi seurakuntien johtajia, jotka kertoivat kristittyjen kokevan tulleensa unohdetuiksi. ”Tilanne pahenee päivä päivältä, ja maailma ei reagoi mitenkään. Kristityt kokevat tulleensa hylätyiksi”, Djadi sanoo.
Huhtikuussa 2023 puhkesi armeijan kahden ryhmittymän välinen konflikti. Toinen konfliktin osapuoli on maan ”virallinen” armeija, toinen on armeijan kanssa virallisesti liittoutunut puolisotilaallinen ryhmä. Ryhmien välille muodostui valtataistelu, joka on sytyttänyt maailmaa järkyttävän väkivallan aallon.
Alueella pelätään myös uutta kansanmurhaa, kun muistot Darfurin alueella 2000-luvun puolivälissä riehuneen kauhistuttavan väkivallan aallon jäljiltä nousevat ihmisten mieliin.
Lisäpainetta kristityille
Tilanne on erityisen kauhea Sudanin kristityille. Sudan on Open Doorsin World Watch List -vainoraportin kahdeksannella sijalla, joten muslimienemmistöisessä maassa tilanne on hankala jo ilman uutta, väkivallan aiheuttamaa painettakin.
”Kristityillä ei ole turvaa eikä suojaa. He ovat sekä sotivien osapuolten että tilannetta hyödyntävien opportunistien armoilla. Kristittyjä ja seurakuntia vastaan hyökätään ilman rangaistuksen pelkoa”, sanoo Djadi.
Kristittyjen on pakko jättää kotinsa ja he joutuvat pakenemaan useita kertoja, minkä vuoksi he menettävät yhteyden toisiin kristittyihin pienissä seurakunnissa.
Suurin osa pakenemaan joutuneista on siirtynyt muualle Sudaniin. ”Nämä maan sisäiset pakolaiset ovat suuressa vaarassa”, kertoo Open Doorsin tutkija Rachel Morley.
Sudan on yksi niistä Saharan eteläpuolisen Afrikan alueista, joilla kristityt riskeeraavat kaiken elääkseen uskoaan todeksi.
”Pakolaiset yleensä siirtyvät kauemmas välittömän vaaran tieltä ja löytävät turvaa paikoista, joissa tarjotaan kansainvälistä suojelua, mutta maan sisäisten pakolaisten tilanne on vaikeampi. He eivät saa yhtä laajaa suojelua ja ovat suuremmassa vaarassa joutuessaan olemaan riskivyöhykkeellä.”
Kristittyjen vakaumus lisää heidän turvattomuuttaan. Vaikka he löytäisivät turvapaikan, muut ihmiset saattavat syrjiä heitä muun muassa avustusjakeluissa. Syrjinnän vuoksi suuri osa Sudanin seurakunnista on jatkuvasti pakomatkalla eivätkä pysty huolehtimaan seurakuntalaisistaan.
Seurakuntien johtajat ja pastorit pelkäävät myös islamilaisia ääriliikkeitä, jotka hyödyntävät yleistä turvattomuutta noustakseen takaisin valtaan ja palauttaakseen sharia-lain. Sudania hallitsi vuoteen 2019 asti itsevaltainen Omar al-Bashir, jonka valta kesti 30 vuotta ja jonka aikana islamistinen radikalismi kasvoi räjähdysmäisesti.
Kun al-Bashir syrjäytettiin vuonna 2019, osa kristityille vihamielisistä laeista kumottiin. Suurin osa sudanilaisista kristityistä kuitenkin muistaa, millaista al-Bashirin aikana oli elää kristittynä.
Nouse Afrikka -kampanja
Tuoreen raportin mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on eniten väkivallan ja konfliktien vuoksi kotinsa ja yhteisönsä jättämään joutuneita ihmisiä. Sudanissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa on yhteensä lähes 16 miljoonaa maiden sisäistä pakolaista, ja myös Burkina Fasossa ja Nigerissä sisäisten pakolaisten määrä on kasvussa.
Osittain tästä syystä Open Doors on aloittanut monivuotisen Nouse Afrikka -kampanjan, jonka tarkoituksena on nostaa tietoisuutta koko maanosaa koskevasta kristittyjen kokemasta julmasta väkivallasta. Sudan on yksi niistä Saharan eteläpuolisen Afrikan alueista, joilla kristityt riskeeraavat kaiken elääkseen uskoaan todeksi.
Emmehän unohda Sudanin kristittyjä, jotka joutuvat kärsimään väkivaltaa sekä yleisesti että uskonsa tähden. Kuten aina, tärkeintä on rukous.
Lue lisää kristittyjen tilanteesta Sudanissa.