Kirjoittanut
Vuorimarinkielinen Uusi testamentti julkaistiin lokakuussa. Raamatunkäännösinstituutin suunnitelmissa on kääntää Raamatun tekstejä vielä 12 pienelle suomensukuiselle kielelle. Kääntämisellä on kiire, sillä monet kielistä ovat uhanalaisia.
Suomensukuiselle vuorimarin kielelle käännetty Uusi testamentti U Sogon julkaistiin lokakuussa sekä Marin tasavallan pääkaupungissa Joškar-Olassa että vuorimarien suurimmassa kaupungissa Kozmodemjanskissa. Uusi testamentti valmistui Raamatunkäännösinstituutin julkaisemana.
Raamatunkääntäjät löysivät käännöstyön kuluessa arkistoista miellyttävän yllätyksen: Venäjän ortodoksinen kirkko oli jo 1820-luvulla kääntänyt evankeliumit marikansan yleisemmälle kielelle niittymariksi.
– Tsaarin ajan Venäjällä tehtiin lähetystyötä vähemmistökansojen parissa, kielenkääntäjä Heikki Jäntti lähetysjärjestö Avainmediasta kertoo.
– Myöhemmin jumalanpalveluskieleksi vakiintunut kirkkoslaavi sopi kommunisteille hyvin: ihmiset eivät ymmärtäneet papin puheesta välttämättä mitään.
Keskellä Venäjää
Marikansalla ei ole koskaan historiansa aikana ollut omaa täysin itsenäistä valtiota, vaikka kansan historia juontaa 400-luvulle. Marin tasavalta perustettiin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajotessa. Maalla on oma parlamentti ja presidentti, mutta se kuuluu Venäjän federaatioon yhtenä sen pienimmistä osista.
Marinmaan ilmasto on vaihteleva ja Suomea eteläisemmästä sijainnista huolimatta toisinaan myös hyvin kylmä. Uuden testamentin Julkaisutapahtuman aikaan lokakuussa pakkasta oli pahimmillaan parikymmentä astetta.
– Pakkanen ja lumi olivat tulleet yllättäen. Puita oli taipunut poikki, ja hedelmiä riippui oksilla jäätyneenä, Heikki Jäntti kertoi.
Yhteistyötä ortodoksien kanssa
Vuorimarinkielinen raamatunkäännös valmistui yhteistyössä ortodoksisen käännöskomitean kanssa.
– Yhteistyö ortodoksien kanssa on täysin välttämätöntä Marin alueella ja yleensäkin Venäjällä, Heikki Jäntti sanoo.
– Jos käännös olisi esimerkiksi julistettu kirkon taholta harhaoppiseksi, kukaan ei lukisi sitä. Piispan suositus on marilaisille tae Raamatun luotettavuudesta.
Jäntti iloitsee tapaamisista paikallisten uskovien pappien kanssa, joilla on palava halu levittää Jumalan sanaa oman kansansa pariin sen omalla kielellä.
Enemmän kuin kulttuuriteko
Pienelle kielelle oma Raamattu on merkkitapaus ja tärkeä hanke kansan identiteetin kannalta.
– Haasteena on kuitenkin se, että kansat ymmärtäisivät, että Raamatussa on kysymys muustakin kuin historiasta tai kulttuurista. Raamatun sanoma tulisi omaksua henkilökohtaisesti, Heikki Jäntti sanoo.
Jäntti kertoo tapaamisesta paikallisessa kirjastossa, jossa Raamattu luovutettiin kirjastonhoitajalle. Hän otti sen mielellään vastaan kirjaston kokoelmiin.
Kirjastonhoitajalle syntyi keskustelu Nina Vattulevan, nuoren uskovan naisen, kanssa Raamatun merkityksestä. ”Elätkö tämän kirjan mukaan”, kirjastonhoitaja kysyi Vattulevalta, joka sai todistaa uskostaan. ”Haluaisin tämän kirjan itselleni”, kirjastonhoitaja toivoi keskustelun päätteeksi.
– Jumalan sana selvästi vaikutti jo siinä hetkessä, Heikki Jäntti sanoo.
Kirjastonhoitaja sai pitää Raamatun itsellään. Kirjasto tulee saamaan oman kirjansa.
Raamatunkäännösinstituutin suunnitelmissa on kääntää Raamatun tekstejä vielä 12 suomensukuiselle kielelle. Neljä suurinta kieliryhmää eli niittymari, komi, mordva ja udmurtti saavat tai ovat jo saaneet koko Raamatun, muille käännetään Uusi testamentti tai yksittäisiä evankeliumeja.
