Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Suomalainen kohtaa seurakunnan tyypillisimmin joko mediassa tai hautausmaalla

 
Kamera kuvaa laiturilla istuvia henkilöitä Helsingin Vuosaaressa. Miljöö toimii Nojatuolikirkko-ohjelman äänityspaikkana.

Toimittaja Ville Talola, perheneuvoja Pekka Puukko, erityisnuoriso-ohjaaja Meri Saloila ja kirjailija Tapio Koivukari Nojatuolikirkon kuvauksissa Helsingin Vuosaaressa. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Suomalaisen tavallisin kosketuspinta kirkkoon tai seurakuntaan on tätä nykyä joko media tai hautausmaa, kertoo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuore kyselytutkimus.

Noin puolet suomalaisista sanoo kohtaavansa seurakunnan useimmiten median kautta. Kirkon jäsenistä 60 prosenttia ja kirkkoon kuulumattomistakin joka kolmas kertoo kohdanneensa vuoden aikana paikallisseurakuntia tällä tavoin.

Toiseksi yleisin tapa olla tekemissä seurakunnan kanssa on vierailu hautausmaalla, selviää Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön Norstat Oy:llä teettämästä kuluttajapaneelitutkimuksesta.

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.

Joka toinen suomalainen käy ainakin kertaalleen hautausmaalla kalenterivuoden aikana. Noin neljäsosa suomalaisista osallistuu kirkollisiin toimituksiin ainakin kerran vuodessa. Joka viides suomalainen kertoo käyttäneensä seurakunnan tiloja, esimerkiksi vierailleensa kirkossa tai kappelissa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Puolet suomalaisista sanoo kohtaavansa seurakunnan useimmiten median kautta.

Noin joka kuudes kyselytutkimukseen osallistuneista vastaajista sanoo kohtaavansa seurakunnan sosiaalisen median kautta. Kirkon jäsenistä näin ilmoitti joka viides ja kirkkoon kuulumattomista noin joka kymmenes.

Sosiaalisen median merkitys korostuu varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 25-vuotiaista vastaajista neljäsosa ilmoitti seurakunnan kohtaamispaikaksi sosiaalisen median.

Norstatin sähköiseen kyselyyn vastasi 7356 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimus toteutettiin 3.3.–11.4. Kuluttajapaneelin aineisto on painotettu alueittain iän ja sukupuolen mukaan maan aikuisväestöä vastaavaksi. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on 1,1 prosenttiyksikköä.