Hyvät: Netflixin uusi elokuva Neitsyt Mariasta ei ole täysin raamatunmukainen, mutta tavoittaa evankeliumien ytimen Yleinen: Muistokirjoitus: Antero Laukkanen tiesi, että rukouksen tililtä kate ei lopu

Suomalainen lastenlääkäri nähnyt tuhansien kuolevan silmiensä edessä

 

Ilembulan luterilaisessa sairaalassa syntyy vuosittain lähes kaksi tuhatta lasta. KUVA: Roosaliina Reinman

KATSO VIDEO. Tansanian lääketiede kehittyy pienin askelin resurssipulasta huolimatta. Ilembulan sairaalassa työskentelevä lastenlääkäri Leena Pasanen on yli kaksikymmenvuotisen uransa aikana nähnyt AIDS-tilanteen kehittymisen alusta asti. Vaikka monet ongelmat on vuosien varrella saatu kuriin, Pasanen kokee lääkärinä työskentelevänsä edelleen katastrofin keskellä.

Ilembulan luterilainen sairaala Tansaniassa perustettiin vuonna 1950. Vaikka kaupunki on pieni, paikka oli sairaalalle otollinen keskeisen sijaintinsa vuoksi. Lisäksi lähellä virtaavasta joesta saatiin vettä sairaalan tarpeisiin.

Pikkuhiljaa rakennuksia laajennettiin ja nykyään sairaalassa on 317 potilaspaikkaa ja lastenosastollakin sänkyjä on 76. Sairaalan yhteydessä on myös pieni orpokoti.

Kotimaa neliöb. 16.-22.12.

Lastenlääkäri Leena Pasanen tuli Ilembulaan vuonna 1981 Suomen Lähetysseuran lähettämänä ja on sen jälkeen ehtinyt työskennellä sairaalalla yhteensä yli 20 vuotta.

– Näinä vuosina kaksi yleisintä lasten diagnoosia ovat olleet malaria ja alempien hengitysteiden tulehdus eli keuhkoputken tulehdus ja keuhkokuume. Reilu kymmenen vuotta sitten täällä oli aivan kamalia malariaepisodeja, ja lastenosastolla saattoi olla hoidettavana yli 250 lasta.

”Kun saatiin lääkkeet, tilanne muuttui ratkaisevasti”

Sittemmin malariatilanne on parantunut, yhtenä syynä on malariaverkkojen yleistyminen. Lisäksi yleisiä potilaita ovat aliravitut lapset, jotka sairastavat tuberkuloosia. Joskus luurangonlaihatkin potilaat ovat usein myös HIV-positiivisia. Leena Pasanen on nähnyt AIDSin leviämisen ja hoidon kehittymisen alusta asti.

– Kun tulin tänne AIDSista ei vielä puhuttu mitään. Vuonna -85 olen ensimmäisen kerran kuvannut potilaan, jolla on selvät oireet. Siinä vaiheessa ei heitä kuitenkaan vielä pystytty tutkimaan täällä, ja vierailijat kuljettivat verinäytteitä Eurooppaan tutkittaviksi.

– Parinkymmenen vuoden ajan seurasin tuhansien ja tuhansien ihmisten kuolevan silmien edessä, sairaalahenkilökuntaa, sairaalahenkilökunnan lapsia ja sairaalan potilaita, koska lääkkeitä ei ollut. Viisi, kuusi vuotta sitten saatiin lääkkeet, ja tilanne muuttui ratkaisevasti.

Tansanialaislapsi ei pääse sydänleikkaukseen edes jonottamalla

Vaikka Tansania on lääketieteessä vielä kehitysmaa, ovat sähköverkon laajeneminen, lääketieteen opetuksen paraneminen sekä puhelinten ja kännyköiden yleistyminen mahdollistaneet monia edistysaskelia, ja perushoito kyetään useimmiten järjestämään.

Edelleenkään ei kuitenkaan kaikkia potilaita voida hoitaa ainakaan maan rajojen sisäpuolella. Etenkin erityistutkimuksia vaativat potilaat jäävät usein ilman asianmukaista hoitoa.

– Esimerkiksi sydänleikkauksia ei tehdä täällä. Lastenosastollakin on jatkuvasti sydänvikaisia lapsia. Minun aikanani kaksi onnekasta on päässyt valtion kustannuksella Intiaan sydänleikkaukseen, mutta käytännössä sen tietää, kun toteaa tällaisen vaikean sydänvian, ettei hoitoa ole ja lapsi kuolee.

Sähkökatkokset kiusaavat sairaalaa

Vaikka resurssipula on suuri, sairaalalle on saatu hankittua muutamia peruslaiteita, kuten ultraäänilaitteita ja röntgenlaite. Sähkökatkokset ja laitteiston pettäminen ovat kuitenkin jatkuvana riesana.

– Minun aikanani vaikka kuinka monta kertaa röntgenkone on mennyt rikki. Tällöin luunmurtumapotilaat joutuvat matkustamaan ahtaassa pikkubussissa 90 kilometriä Djomben kaupunkiin kuvattaviksi ja sitten takaisin tänne.

– Olen monesti sanonut, että vaikka sairaalassa ja laiteissa on otettu monta edistysaskelta, niin työ on kuitenkin edelleen jatkuvasti pienemmän tai suuremman katastrofin keskellä. Aina on jotain ongelmia lääkkeiden saannissa tai tutkimusmenetelmissä.

Ulkoisista puutteista huolimatta maan lääketiede kehittyy, ja lääkärikouluja on perustettu lisää. Lääketieteen opetus on Pasasen mukaan tasokasta, ja kollegat saavatkin häneltä puhtaat paperit.

– Kun olen työskennellyt näiden tansanialaisten lääkäreiden kanssa, niin voin sanoa, että kyllä he asiansa osaavat ja ovat ammattitaitoisia.

Leena Pasasen haastattelu ja reportaasi Ilembulasta Radio Dein Ajankohtaistunnilla torstaina 22.11. klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja yöllä klo 01-02.

Katso, millaista on lastenlääkäri Leena Pasasen arki Ilembulan sairaalassa (kuvaaja: Oskari Reinman):