Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Suomalainen viinakulttuuri uhka myös syntymättömille lapsille

 

Suomalaisen juomakulttuurin seuraukset puhuttivat Olavi Kaukosta ja Sirpa Asko-Seljavaaraa Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona.

Suomalainen alkoholikulttuuri on merkittävä tekijä sikiöille alkoholista aiheutuvien vammojen taustalla, sanoo A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Vauriot syntyvät usein aivan sikiön kehityksen alussa, jolloin äiti ei edes tiedä olevansa raskaana. Kohtuukäyttäjä-äitikin saattaa siis tietämättään vahingoittaa syntymätöntä lastaan.

Olavi Kaukosen mukaan sikiöön kohdistuvat uhat eivät koskekaan vain niin sanottuja päihdeäitejä.  

– Täytyy muistaa, että vaikka 10 prosenttia suomalaisista juo puolet kaikesta alkoholista, niin me normaalijuojat aiheutamme puolet kaikista haitoista, Olavi Kaukonen sanoi keskiviikkona Radio Deille.

Kirkkorekry neliöb. 11.-24.11.

Kaukonen oli Radio Dein Viikon debatissa keskustelemassa professori Sirpa Asko-Seljavaaran kanssa päihdeäitien hoidosta.

Asko-Seljavaara harmitteli sitä, että päihdeäitien pakkohoidon mahdollistavaa lakia ei ole vieläkään säädetty. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) ilmoitti hiljattain, ettei laki toteudu nyt istuvan hallituksen aikana.

Asko-Seljavaara kaipaisi pakkohoitoa kaikkein pahiten päihdekoukussa oleville äideille.  

– Pakkohoito koskisi muutamaa kymmentä äitiä vuodessa. Heitä, jotka ovat niin sekaisin, etteivät enää itse tajua, että juovat.

Suomessa syntyy vuosittain noin 600 alkoholin vaurioittamaa lasta. Joidenkin arvioiden mukaan alkoholin haitoille altistuu joka vuosi 3000 sikiötä.

Pakkohoito koskisi siis vain murto-osaa alkoholia likaa raskauden aikana käyttävistä naisista. Muiden päihteitä käyttävien äitien pitäisi Asko-Seljavaaran ja Kaukosen mukaan päästä nykyistä helpommin hoitoon. Heidän mielestään hoitoon pääsy ja hoidon taso vaihtelee liikaa riippuen siitä, missä kunnassa sattuu asumaan.

Asko-Seljavaaran mukaan pakkohoitolaki olisi tärkeä saada läpi, koska se nostaisi päihdeäitien asian esille ja herättäisi myös kuntien päättäjät antamaan riittävästi rahaa kaikkien päihdeongelmaisten äitien auttamiseen. 

Olavi Kaukonen ei varauksettomasti kannata pakkohoitoa, mutta olisi valmis harkitsemaan pehmeämpää versiota. Sisäministeri Päivi Räsänen on ehdottanut, että päihteitä käyttävältä äidiltä pyydettäisiin sitoumus tahdonvastaiseen hoitoon siltä varalta, että hän jättää hoidon kesken.  

– Päihdehoidossa olevan motivaatio voi vaihdella päivittäin. Yhtäkkiä tulee tunne, että haluankin jatkaa juomista ja hoito katkeaa. Suostumukseen perustuva pakko voisi olla hyvä silloin, kun ei ole kyse muutaman päivän hoidosta vaan pidemmästä jaksosta, Kaukonen sanoo.

Radio Dein Viikon debatti kuullaan uusintana sunnuntaina 2.3. klo 20-21. Keskustelun voi kuunnella myös Radio Dein nettiarkistosta.  

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)