Kirjoittanut
Tänä kesänä turkulaisessa Maarian pappilan puutarhassa kasvaa mm. kamomillaa ja iisoppia, joita kirkkoherra Pehr Kalmin (1716-1779) mielestä oli erityisen hyödyllistä jokaisen kasvattaa.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vaalii innolla kirkkoherransa perintöä.
Viime vuonna Maarian pappilaan avattiin Kalmin huone ja siellä myös perustettiin Pehr Kalm -seura. Pappilan pihalla kukoistaa nyt muistoistutus, joka muodostuu kahdesta kokonaisuudesta. Pysyväisnäyttelynä on 1600-luvun ruotsalaisten siirtolaisten mukana Delawareen viedyistä omenansiemenistä syntynyt omenalajike ’Rambo’, jonka Kalm dokumentoi vuosiin 1747−1751 ajoittuneella Pohjois-Amerikan tutkimusmatkallaan.
Sen juurella kasvaa marjaa tuottava ukkomansikka, joka on peräisin Kalmin koetilalta Sipsalosta Hirvensalon saaresta Turusta.
Pienelle yrttiruudulle on valittu muutamia monivuotisia ja yksivuotisia kasveja, joista Kalm oli tehnyt havaintoja ja joita hän neuvoi kasvattamaan Suomessa.
Tänä kesänä yrttiruudulla kasvaa muun muassa kamomillaa ja iisoppia, joita oli Kalmin mielestä erityisen hyödyllistä jokaisen kasvattaa helpottamaan kehon vaivoja.
Medialle elävää kasvinäyttelyä esitellään keskiviikkona 21.7.2021.
Suomalaisille hyötykäyttöön
Pehr Kalm oli professori, tutkimusmatkailija ja luonnontieteilijä, joka toi Suomeen mm. aitaorapihlajan ja villiviinin.
Hän oli kansainvälisesti maineikkaan, ruotsalaisen kasvitieteilijän, Carl von Linnén oppilas ja hyvin kiinnostunut kaikesta luontoon liittyvästä. Kalmia kiehtoivat kasvit, jotka voisivat olla suomalaisille hyödyksi puutarhassa, maanviljelyssä ja metsänhoidossa.
Tutkimusmatkailijana Kalm toi ulkomailta useita uusia kasveja, joita hän yritti viljellä Suomen olosuhteissa, mm. nykyisen Sibelius-museon tontilla sijainneessa Kuninkaallisen Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa. Kun Akatemiasta valmistuneet nuoret miehet lähtivät papeiksi ja virkamiehiksi, he veivät Turusta mukanaan Kalmin aloittaman puutarhaharrastuksen, joka vähitellen levisi koko maahan.
Perintö vaikuttaa yhä
Maarian kirkkoherraksi Kalm tuli vuonna 1763. Pappilassa hän toteutti ihanteellisen puutarhan visiotaan sekä teki erilaisilla kasveilla kokeiluja.
– Pehr Kalm -seura pyrkii seuraamaan Kalmin jalanjälkiä järjestämällä luentoja, näyttelyitä, retkiä ja erilaisia tapahtumia sekä mahdollisuuksien mukaan tutkimalla Kalmin keräämää aineistoa, sanoo yksi seuran perustajajäsenistä, Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen.
Kalmin perintö vaikuttaa yhä esimerkiksi puutarharakenteina ja elävinä kasveina. Luonnonvarakeskus on onnistunut tallettamaan Kalmin Pohjois-Amerikan tutkimusmatkalla kuvaaman omenapuulajikkeen kansalliseen omenapuiden kokoelmaan.
