Kirjoittanut
Noin kolmasosaa suomalaisista voidaan luonnehtia elämänkatsomukseltaan vahvasti luterilaisiksi, riippumatta siitä, mitkä heidän teologiset uskomuksensa täsmällisemmin ovat.
Kirkon tutkimuskeskuksen tuore nelivuotisjulkaisu ”Osallistuva luterilaisuus – Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012─2015” osoittaa, millaista on nykypäivän suomalaisten luterilaisuus.
Luterilaisuuden kätketty ja epäsuora vaikutus näkyy suomalaisten elämässä ja heijastuu heidän arvoissaan.
Tutkimuksen mukaan luterilaiset arvot ovat vahvasti yhteisöllisiä. Niissä korostetaan yhteiseen hyvään pyrkimistä, vastuun kantamista toisista ihmisistä, työtä kutsumuksena ja palveluna sekä lasten kasvattamisen tärkeyttä.
Tutkimuksen mukaan arvomaailmaltaan luterilaisimmilla ihmisillä osallistumista hyväntekeväisyys- ja avustustyöhön motivoivat erityisesti kansalaisvelvollisuus, kristityn velvollisuus ja kutsumus. Esimerkiksi luterilaisen arvomaailman omaksuneet lahjoittavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 250 euroa vuodessa, kun muiden suomalaisten vastaava lahjoitussumma on noin 150 euroa.
Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti myös kirkon julkiseen näkymiseen ja läsnäoloon yhteiskunnassa. Näin on erityisesti silloin, kun kirkon katsotaan toimivan ihmisten hyväksi, taikirkko ylläpitää suomalaisille tärkeitä tapoja ja perinteitä.
Kirkon yhteiskunnallinen keskustelu saa sekä tukea että kritiikkiä
Kolme neljästä suomalaisesta toivoo, että kirkko puhuisi yhteiskunnassa heikompiosaisten puolesta, nostaisi esiin yhteiskunnallisia epäkohtia sekä puhuisi perheiden hyvinvoinnin puolesta. Suomalaiset antavat kirkolle vahvan mandaatin käyttää ääntä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ihmiset toivovat kirkolta äänekkyyttä ja arvoista nousevia puheenvuoroja.
Tutkimuksen kirkon yhteiskunnallista asemaa koskevissa kysymyksissä tuli esiin, että kriittisyyttä kirkkoa kohtaan ilmeni erityisesti pienituloisten, opiskelijoiden ja työttömien keskuudessa. He, jotka jollakin tavalla kokevat jäävänsä syrjään yhteiskunnasta niukan elämänsä keskellä, kokevat yhteiskunnassamme epäluottamusta instituutioita ja valtaapitäviä kohtaan. Tämä näkyy myös kirkkoon kohdistuvissa asenteissa.
Suomalaiset arvostavat koulujen kristillisiä perinteitä
Suomalaiset arvostavat kirkollisia juhlapyhiä yhteiskunnallisen arjen ja juhlan rytmittäjänä sekä koulujen kristillissävytteisiä perinteitä. Erittäin tai melko myönteisesti suvivirren laulamiseen kouluissa suhtautui 85 prosenttia suomalaisista.
Samoin suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti kirkolliseen työhön yhteiskunnan organisaatioissa, joissa työskentelevät muun muassa sairaala-, vankila- sekä sotilaspapit.
Kirkon nelivuotiskertomuksen tutkimuskohteena ovat olleet suomalaiset, joilla on luterilaisuuden sävyttämä elämänkatsomus. Sen sijaan aiempien tutkimusten tapaan tutkimuksessa ei korosteta luterilaisen kirkon jäsenyyttä tai suomalaisia, jotka uskovat Jumalaan kirkonopettamalla tavalla.
Nelivuotiskertomus kuvaa ja analysoi kirkossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutossuuntia ja luo tilannekuvaa uskonnosta Suomessa.
Tutkimus pohjautuu useisiin erilaisiin lähdeaineistoihin: seurakunnilta vuosittain koottavat tilastot ja työntekijä- ja luottamushenkilökyselyt sekä Suomen täysi-ikäistä väestöä koskevat kysely Gallup Ecclesiastica 2015, jonka toteuttamisesta vastasi Taloustutkimus Oy.
Osa nelivuotiskertomusta varten kerätyistä kyselyaineistoista on julkaistu interaktiivisina visualisointeina verkko-osoitteessa www.kirkontutkimuskeskus.fi
