Lääkärit ovat voineet jo muutamia vuosia erikoistua mielenterveyden ongelmiin kansainvälisen järjestön klinikalla Afganistanissa. Nyt myös sairaanhoitajien peruskoulutukseen kuuluu psykiatrian taitojen opetus. Projektia ovat olleet suunnittelemassa myös suomalaiset asiantuntijat.
Naisten yleistyneet polttoitsemurhat Afganistanissa olivat yhtenä kimmokkeena aloittaa maan länsiosassa Heratissa mielenterveysprojekti vuonna 1996.
– Polttoitsemurhat kertovat naisten vaikeasta tilanteesta maassa. Naisten ahdistuksen taustalla on monia syitä, yhtenä niistä pakkoavioliitot jo hyvin nuorena, sillä 12-13-vuotiaita tyttöjä saatetaan naittaa vanhoille miehille. Mietimme, miten voisimme auttaa näitä naisia, kertoo Afganistanissa työskentelevä suomalainen sairaanhoitaja, jonka vastuulla paikallisten sairaanhoitajien koulutus on.
Afganistanissa masennuksen taustalla voi olla vuosien takaiset traumaattiset kokemukset, mutta trauma voi olla myös lähellä: joku on kokenut esimerkiksi ryöstön tai läheisen kuoleman.
Kursseja poliiseille ja mullaheille
Vuonna 2010 Afganistanin terveysministeriö laati kansallisen perusterveydenhoidon strategian, ja yhtenä prioriteeteista mainitaan mielenterveys.
Kansainvälisen järjestön terveysprojekteja johtaa suomalainen lääkäri. Hän iloitsee, että tuhannet mielenterveyspotilaat ovat saaneet projektista ammatillista apua. Potilaiden lisäksi omaiset otetaan hoidossa huomioon.
– Järjestömme projektissa lääkäreille ja sairaanhoitajille annettavan ammatillisen koulutuksen lisäksi valistustyötä tehdään laajemminkin. Koulutustiimi matkustaa kyliin ja opettaa ihmisiä tunnistamaan mielenterveyden ongelmia. Kursseja on myös poliiseille ja uskonnollisille johtajille, mullaheille, hän kertoo.
Yli kolmen vuosikymmenen sotatila seurauksineen on Afganistanissa horjuttanut väestön mielenterveyttä. On arvioitu, että jopa kaksi kolmesta kärsii mielenterveysongelmista Afganistanissa. Yleisintä on ahdistuneisuus, masennus ja posttraumaattiset ongelmat.
Suomalaislääkärin mukaan maassa pelätään jo nyt, mitä tapahtuu vuonna 2014, kun ulkomaiset rauhanturvajoukot lähtevät maasta. Se voi vaikuttaa myös terveydenhuollon rahoitukseen, josta tällä hetkellä tulee yli 80 prosenttia ulkomailta. Myös Suomen Ulkoministeriö on tukenut mielenterveyshankkeita.
– Nyt koulutusasiat ja terveysprojektit menevät hyvin eteenpäin. Maan terveysministeri ja opetusministeri ovat saaneet paljon hyvää aikaan, lääkäri kehuu.
WHO:n mukaan maailman väestöstä joka neljäs kärsii mielenterveysongelmista. Ne ovat toiseksi suurin työkyvyttömyyden syy tartuntatautien jälkeen.
Lue lisää Uusi Tie -lehden numerosta 36/2012.
