Kirjoittanut
Suomalaisten enemmistö on sitä mieltä, että kaikilla tulisi olla oikeus kantaa vapaasti uskonnollisia symboleja ja pukeutua uskontonsa mukaisesti, mutta paljon pienempi osuus suhtautuu näihin myönteisesti.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikkö on aloittanut Kirkko epävarmuuksien ajassa -webinaarisarjan, joista ensimmäisessä keskityttiin suomalaisten näkemyksiin kirkon ja uskonnon läsnäolosta julkisessa tilassa.
Tuoreimpia tutkimustuloksia aiheeseen liittyen esitteli johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä.
Salomäen mukaan kirkon ja uskonnon läsnäolo julkisessa tilassa voi nostaa julkisuudessa isojakin otsikoita, mutta yksittäisen suomalaisen mielessä kuohuntaa on selvästi vähemmän:
– Tulokulma on ratkaiseva eli se, millä tavoin uskonnonvapautta käsitellään.
Gallup Ecclesiastica -kyselyn mukaan suomalaisista 60 prosenttia katsoo, että kaikilla tulisi olla oikeus kantaa vapaasti uskonnollisia symboleja ja pukeutua oman uskontonsa mukaisesti.
– Sille suomalaiset antavat periaatteellisen hyväksyntänsä, mutta kun he kertovat mielipiteensä esimerkiksi musliminaisten huivin käytöstä tai juutalaismiesten päähineestä, kipasta, suhtautuminen ei olekaan enää niin suopeaa.
Salomäki arvioi Suomen elävän nyt murrosvaihetta, jossa alle kolmekymppiset suhtautuvat asioihin selvästi eri tavoin – erilaisuutta enemmän sallien – kuin vanhemmat ikäluokat.
Nuorisobarometri 2024:ssä vastaajista 86 prosenttia katsoi, että koulussa kaikilla tulee olla oikeus puhua uskonnostaan ja katsomuksestaan.
Apua uskalletaan pyytää
Kirkolta uskalletaan nykyään pyytää ja toivoa apua matalammalla kynnyksellä kuin aiemmin.
Osaksi se on korona-ajan ansiota.
Silloin suomalaisista noin 80 prosenttia odotti kirkolta monipuolisesti konkreettista apua (esimerkiksi ruokaa, taloudellista tukea tai apua asiointeihin). Puolet kaipasi mahdollisuutta osallistua hartauksiin ja jumalanpalveluksiin verkossa.
Yli 40 prosenttia suomalaista odotti kirkkojen olevan auki keskustelua varten.
Saman verran toivottiin kirkoissa rukousta Suomen ja suomalaisten puolesta.
Koettu kirkon auttamistehtävä saa Gallup Ecclesiastica -kyselyn mukaan kannatusta myös identiteetiltään uskonnottomilta.
Kevään seuraavissa Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön webinaareissa käsitellään uskonnonvapautta (8.5.2025) sekä spiritualiteetin muutosta (5.6.2025).
