Kirjoittanut
Suomalaisista 68 prosenttia on ainakin osittain sitä mieltä, ettei kirkonkellojen soittoa saa rajoittaa.
Vastaavasti vain 36 prosenttia näkee, ettei moskeijoiden rukouskutsuille tule asettaa rajoituksia. Tämä käy ilmi syksyllä julkaistusta kirkon nelivuotiskertomuksesta Osallistuva luterilaisuus (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 125).
– Näkemykseni mukaan rukousäänien kuulumisen vastustus nousee ennen kaikkea vierauteen liittyvistä ennakkoluuloista sekä uskontokriittisyydestä. Meillä ei ole juuri kuulunut muiden uskontojen äänimaailmaa kuin luterilaisen ja ortodoksisen kirkon, näkee Kirkon tutkimuskeskuksen vs. tutkija Leena Sorsa.
Uskontokriittiset vastustavat uskonnollista äänimaisemaa
Moskeijan rukouskutsuja ovat valmiimpia rajoittamaan ennen kaikkea ne, joilla on kielteistä suhtautumista vieraisiin uskontoihin. Myös nuoremmat ikäryhmät, korkeammin koulutetut, kansallisylpeyttä tuntevat ja arvokonservatiivit kannattivat rukouskutsujen rajoittamista keskimääräistä enemmän.
Kirkonkellojen soittoa vastustavat uskontokriittiset, uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat ja nuoremmat ikäryhmät.
– Uskonnollisen äänimaailman vastustukseen voi liittyä varmasti monia tekijöitä. Yksi voi olla selkeästi vakaumuksellinen: toisen uskonnon tai perinteen äänimaailma voi tuntua vieraalta julkisessa tilassa. Tähän voi liittyä yleistä uskontokriittisyyttä tai ennakkoluulojakin.
– Joku voi kokea, että tällaiset äänet eivät saisi kuulua lainkaan julkisessa tilassa, vaan uskontoa pitäisi toteuttaa vain yksityisesti. Taustalla ei tällöin välttämättä ole kriittisyyttä itse uskontoon, vaan vain sen julkiseen rooliin ja näkymiseen. Leena Sorsa kommentoi.
Toisaalta jotkut sanovat vastustavansa käytännöllisistä syistä. Jos asuu kirkontornin vieressä, kellojen äänet voivat rasittaa.
Sorsa sanoo, ettei tiedä, kuuluvatko tällä hetkellä moskeijoiden rukouskutsut huoneistojen ulkopuolelle jossain päin Suomea.
– Mutta jos ja kun uusia moskeijoita rakennetaan, kiinnostavaa on, saavatko rukousäänet silloin kuulua. Koskevatko kaikkia silloin samat säännöt? Onko julkinen tila silloin vapaa uskonnolliselle äänimaailmalle? Sorsa kysyy.
