Kirjoittanut
Suomalaiset haluavat, että turvapaikkapolitiikasta voisi keskustella ilman pelkoa leimautumisesta, asiallisesti ja faktojen pohjalta. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin vaihtelee, mutta samanmielisyyttäkin on.
Eniten turvapaikkapolitiikassa puhututtavat yhteiskunnan polarisaatio, kotoutumisen edistäminen jo turvapaikkaprosessin aikana sekä turvapaikanhakijatilanteen vaikutus turvallisuuteen. Tämä selviää sisäministeriön Vaasan yliopistolla teettämästä mielipidetutkimuksesta.
Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen pohjana toimivat sähköinen kysely sekä viidellä paikkakunnalla järjestetyt keskustelutilaisuudet. Ministeriön kyselyyn osallistui yli tuhat suomalaista.
Enemmistö vastaajista koki turvapaikanhakijatilanteen jonkinasteisena uhkana sisäiselle turvallisuudelle. Vastaajia huolettavat esimeriksi väkivaltaiset yhteenotot eri väestöryhmien välillä. Vastaajista 69 prosenttia on samaa tai vahvasti samaa mieltä, että turvapaikanhakijoiden maahantulo kasvattaa terrorismin riskiä. Sen sijaan
Kirkkokaan ei saa suojella laittomasti maassa oleskelevia
Suurin osa vastaajista on myös sitä mieltä, että viranomaisten tulee poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt. Kansalaiskyselyn vastaajat suhtautuivat kriittisesti siihen, että kirkoilla, aatteellisilla järjestöillä tai yksittäisellä kansalaisella olisi oikeus suojella laittomasti maassa oleskelevia. Jopa 69 prosenttia vastaajista kokee paperittomat maahanmuuttajat uhaksi yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle.
Samalla tutkimukseen osallistuneet kertoivat haluavansa auttaa apua todella tarvitsevia: vastaajat haluaisivat panostaa selkeästi enemmän kehitysyhteistyöhön, kriisinhallintaan ja kiintiöpakolaisten vastaanottoon.
Vastaajat haluaisivat lisäksi lyhentää turvapaikkaprosessin kestoa ja tehostaa oleskeluluvan saaneiden työllistymistä. Vastaajista 83 prosenttia on samaa tai vahvasti samaa mieltä, että aktiivinen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan työtä tehden, opiskellen tai harrastaen auttaa sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin.
Enemmistö vastaajista on myös sitä mieltä, että turvapaikkapäätös pitäisi myöntää aina määräajaksi.
Enemmän toivottiin asiallista tiedottamista
Tutkimukseen osallistuneiden vastauksissa korostui myös tarve suoralle viranomaistiedottamiselle. Nykyisellään kaikkea viranomaistietoa ei löydetä tai osata hyödyntää. Vastaajat näkivät ongelmaksi myös median värittyneeksi koetun uutisoinnin ja julkisen keskustelun polarisoitumisen. Äärimmäiset mielipiteet suuntaan ja toiseen ovat saaneet huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja kuuluvuutta, kuin mitä niiden suhteellinen osuus kansasta antaisi odottaa.
Suurin osa keskustelutilaisuuksissa syntyneistä ideoista koski esikotoutumista, eli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa viettämää aikaa. Vastaajien mukaan aika tulisi käyttää mielekkäästi muun muassa kielenopiskelun ja työelämävalmiuksien kehittämisen parissa sekä tutustumalla suomalaisen yhteiskunnan arkeen. Tämän katsottiin nopeuttavan ja helpottavan suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista ja vähentävän turvapaikanhakijoiden turhautumista turvapaikkaprosessin aikana.
Mielipidetutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva suomalaisten näkemyksistä, kokemuksista ja mielipiteistä turvapaikanhakijatilanteesta sekä ideoita toiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa. Osallistujina oli 16–70-vuotiaita naisia ja miehiä eri puolilta Suomea.
