Hyvät: Abraham Stilleristä kirjan kirjoittanut Rony Smolar: ”Hän halusi antaa muille enemmän kuin oli itse saanut” Yleinen: Pappi Pauli Selkee: ”Kirkon tulisi pysyä Raamatun opetuksissa”

Suomalaisiin maailmanperintökohteisiin tulossa kaksi kirkkoa lisää?

 

Sisäkuva Kolmen ristin kirkosta: Imatra. kuvat.fi

Museovirasto esittää Unescolle, että Aaltojen suunnittelemat 13 rakennusta liitetään maailmanperintöluetteloon. Mukana ovat Imatralla sijaitseva Kolmen ristin kirkko sekä Seinäjoen Aalto-keskukseen kuuluva Lakeuden Risti.

Tammikuussa 2025 Museoviraltolta lähtee Unescolle opetus- ja kulttuuriministeriön allekirjoittama Aalto Works -esitys, jossa pyydetään 13 rakennuksen sarjan lisäämistä Unescon maailmanperintöluetteloon.

Vastausta Museovirasto odottaa Unescolta ensi vuoden aikana.

Karas-Sana neliöb. 20.-26.1.

Esitys pitää sisällään rakennuksia ja alueita, jotka Museoviraston mukaan ovat vaikuttaneet kansallisen hyvinvointivaltion rakentamiseen sekä tukeneet yhteisöjen hyvinvointia tavalla, jolla on yleismaailmallista merkitystä ja vaikutusta modernin arkkitehtuurin kehitykseen kansainvälisesti.

Aalto Works -kokonaisuuden kohteet ovat Sunilan asuinalue Kotkassa, Paimion parantola, Muuratsalon koetalo, Säynätsalon kunnantalo ja Aallon kampus Jyväskylässä, Seinäjoen Aalto-keskus, Imatran Kolmen ristin kirkko, Kelan päätoimitalo, Kulttuuritalo, Aalto-ateljee, Aallon kotitalo ja Finlandiatalo Helsingissä sekä Villa Mairea Porissa.

Vuonna 1958 valmistuneessa Kolmen ristin kirkossa on erikseen kirkkotila sekä erilaisia harrastetiloja. Aalto suunnitteli toimistonsa kanssa myös koko sisustuksen valaisimista ja kolehtihaaveista alkaen.

Toinen esitykseen kuuluva kirkko on vuosina 1957–1959 rakennettu Lakeuden Risti, joka on osa Seinäjoen Aalto-keskusta.

Aalto Works -esityksen valmistelu on ollut Museovirastossa vuosien prosessi, joka alkoi kansallisen aieluettelon päivityksestä vuosina 2018–2019. Aie-esityksen muotoilu tehtiin 2020–2021, ja varsinainen Aalto Works -esityksen valmisteluprosessi vuosina 2022–2024 yhteistyössä laajan toimijajoukon, kohteiden omistajien ja kaupunkien sekä eri viranomaisten kanssa.

Sekä omistajat että kaupungit ovat tukeneet hankkeen edistämistä.

Arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) teokset ovat kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja. Tärkeitä yhteistyökumppaneita hänelle olivat  Aino Aalto (1894–1949) ja Elissa Aalto (1922–1994) sekä Aallon toimiston arkkitehdit ja suunnittelijat.

Suomi ratifioi Unescon maailmanperintösopimuksen vuonna 1987, jonka jälkeen Suomesta on hyväksytty maailmanperintöluetteloon kaikkiaan seitsemän kohdetta. Kuusi niistä on kulttuurikohteita, yksi luontokohde.

Yksi kulttuurikohteista on Petäjäveden vanha kirkko, joka hyväksyttiin Unescon maailmaperintökohteeksi vuonna 1994.