Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Suomeen tarvittaisiin kipeästi useampikin krematorio, mutta laki ei velvoita yhtäkään tahoa järjestämään vainajien tuhkaamista

 

Hämeenlinnassa, Vuorentaan krematoriossa, tuhkattiin viime vuonna 2 342 vainajaa. Kuva: Erja Taura-Jokinen

Pääsihteeri Matti Halme Suomen hautaustoiminnan keskusliitosta arvioi Ylen uutisessa, että Suomeen tarvittaisiin neljä uutta krematoriota.

Suomessa tuhkattiin vuonna 2023 yhteensä 39 076 vainajaa eli 64 prosenttia kuolleista.

Krematoriot ovat kapasiteettiensa äärirajoilla.

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.
Suomen krematoriot ruuhkautuvat, eivätkä vainajat mahdu seinien sisäpuolelle suunniteltuihin tiloihin. Tämä kylmäkontti palveli kesäkuussa Hämeenlinnassa Vuorentaan krematoriota. Kuva: Erja Taura-Jokinen

Esimerkiksi helmikuussa 2023 käyttöön otetussa Rovaniemen seurakunnan krematoriossa tuhkattiin viime vuonna kaksi kertaa enemmän vainajia kuin ko. vuoden alussa arvioitiin ja jopa kolme kertaa enemmän kuin arviot olivat ympäristölupaa hakiessa.

Ylen haastattelussa Suomen hautaustoiminnan keskusliitto ry:n pääsihteeri Matti Halme arvioi, että Suomeen tarvittaisiin neljä krematoriota lisää, koska kuolleiden määrä kasvaa suurten ikäluokkien poistuessa.

Osassa maata vainajien kuljetusmatkat uhkaavat kasvaa pitkiksi.

Vainajien hautaaminen on Suomessa seurakuntien vastuulla, mutta tuhkaamisen järjestämiseen laki ei ole kirkkoa velvoittanut.

Itse asiassa laki ei ole määrittänyt tuhkaamista minkään tahon vastuulle.

Hautaustoiminnan keskusliitossa vaihtoehtona pidetään sitä, että hyvinvointialueet huolehtisivat tuhkaamisesta. Esteenä sille ovat kuitenkin hyvinvointialueiden tiukka rahatilanne ja krematorioiden perustamisvaiheen vaativat tehtävät.

Ylen artikkelissa myös Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo esittää hyvivointialueita krematorioverkoston täydentäjiksi: ”Pitäisi harkita, kuuluuko tuhkaaminen yleisten palvelujen joukkoon ja otettava hyvinvointialueet ja kunnat mukaan kantamaan vastuuta.”

Reilu vuosi sitten käyttöön otettu Rovaniemen krematorio maksoi noin 1,9 miljoonaa euroa.

Kevättalvella 2024 puolestaan valmistui yli 4 miljoonaa euroa maksanut krematorio Kuopioon. Siihen voisi sijoittaa toisenkin uunin, mutta sen rakentamisesta ei ole kustannussyistä tehty päätöstä, vaikka kapasiteetin puolesta tarvetta olisi.

Porin metsähautausmaalle tänä vuonna kohonnut krematorio tuli maksamaan noin 5,6 miljoonaa euroa.

Ylen uutisessa tuhkauslaitteiston valmistaja Höganäs Borgestadin projektipäällikkö Markus Forsström sanoo, että tuhkaustoimi pitäisi ottaa seurakunnilta pois.

Hänen mielestään tuhkaaminen pitäisi keskittää isoihin laitoksiin, joissa on koulutettu henkilökunta ja joiden lämpöenergiaa voitaisiin hyödyntää.

Suomessa vain esimerkiksi seurakunnat, kunnat tai säätiöt voivat saada luvan krematoriolle eikä sen toiminnalla saa tehdä voittoa.

Nyt Suomen krematoriot ovat seurakuntien omistuksessa yhtä lukuun ottamatta. Krematoriosäätiö omistaa helsinkiläisen Hietaniemen krematorion.

Lähteet: Ylen verkkouutiset 25.5.2024, 4.3.2024 ja 21.12.2023, Suomen hautaustoiminnan liitto ry:n krematoriotoiminnan tilasto 2023