Kirjoittanut
Strategiaan liittyy toimenpideohjelma, joka kannustaa ja auttaa seurakuntia huolehtimaan kirkollisesta kulttuuriperinnöstään – sekä aineellisesta että aineettomasta.
Käytännössä kirkollinen kulttuuriperintö tarkoittaa monia, erilaisia asioita.
– Siihen kuuluu hautausmaita, kirkkorakennuksia ja esineitä, mutta myös arvoja, asenteita ja paikallisia tapoja vaikkapa hautaamiseen liittyen, selvittää Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto.
Hän on jäsenenä kirkon työryhmässä, joka jättää strategiaehdotuksensa syyskuun lopussa.
– Tavoite on, että kirkkohallituksen täysistunto hyväksyy Suomen ev.lut. kirkon ensimmäisen kulttuuriperintöstrategian tämän vuoden aikana, reformaation ja itsenäisyyden juhlavuonna.
Strategia ulottuu vuoteen 2024 saakka.
Touko-kesäkuun vaihteessa siihen pyydettiin näkemyksiä seurakunnista.
– Palaute vahvisti siitä, että oikealla tiellä ollaan. Selvästi seurakunnat kaipaavat tukea kulttuuriperintönsä ylläpitoon ja vaalimiseen, Tammisto kertoo.
Hän itse on yksi asiantuntijoista, joka palvelee seurakuntia nimenomaan näissä asioissa.
– Seurakunnat voivat kysyä neuvoja myös oman alueensa maakuntamuseosta tai Museovirastosta. Valtakunnalliset keskusmuseot ja maakuntamuseot tarjoavat alaa koskevia palveluita.
Tiedot ja valokuvat talteen
Kirkolliskokous on jo vuonna 1998 edellyttänyt, että seurakunnat tekisivät inventointiluettelon arvoesineistöstään.
– Seurakuntien yhdistyessä on tärkeää huolehtia siitä, että jokainen kirkko ja kirkollinen rakennus arvokkaine irtaimistoineen ja sisustuksineen on luetteloitu ja valokuvattu. Näin tiedot ja esineet säilyvät oikeissa ympäristöissään, vaikka hallinto muuttuu.
Valmisteilla olevassa strategiassa korostetaan seurakuntien, yhteisöjen ja yksilöiden merkitystä sekä kirkollisen kulttuuriperinnön vaalijoina ja välittäjinä että kirkon elävän perinnön ylläpitäjinä ja tuottajina.
Strategia painottaa myös sitä, että kirkon kulttuuriomaisuuden suunnitelmallinen ja vastuullinen hoito edistää kestävää kehitystä ja siihen liittyviä ekologisia, kulttuurisia ja taloudellisia arvoja.
– Vastuu strategian toteutumisesta kuuluu koko kirkolle ja kaikille kirkossa toimiville, Tammisto tiivistää.
Kulttuuriperintöstrategian laadinta alkoi viime marraskuussa, jolloin työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran.
Ryhmää johtaa professori Heikki Hanka Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta.
Jäseniä ovat johtava kanttori Kaisa-Leena Hannikainen (Vihdin seurakunta), professori Jyrki Knuutila (käytännöllisen teologian laitos, Helsingin yliopisto), ylijohtaja Juhani Kostet (Museovirasto), ympäristöneuvos Tuija Mikkonen (ympäristöministeriö), johtaja Pekka Rehumäki (toiminnallinen osasto, Kirkkohallitus) sekä kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto (hallinto-osasto, Kirkkohallitus).
