Euroopassa aktiivikristityt suhtautuvat maahanmuuttoon ja uskonnollisiin vähemmistöihin kielteisemmin kuin muu väestö. Suomessa luvut ovat päinvastoin.
Suurin osa eurooppalaisista kuvaa itseään kristityksi, joka ei harjoita uskoaan tai usko Raamatun kuvailemaan Jumalaan. Silti kristillinen identiteetti on edelleen eurooppalaisille merkityksellinen. Tulokset käyvät ilmi Pew-tutkimuslaitoksen suurtutkimuksessa, jossa haastateltiin yli 24 000 ihmistä viidessätoista Länsi-Euroopan maassa.
Samalla paljastui, että Euroopassa tämä ryhmä suhtautuu maahanmuuttajiin, muihin uskontoihin, samaa sukupuolta olevien avioliittoon ja aborttioikeuteen myönteisesti.
Sen sijaan aktiivikristityiksi tutkimuksessa luokitellut uskovat Raamatun kuvailemaan Jumalaan ja käyvät kirkossa vähintään kerran kuukaudessa. Tutkimuksessa havaittiin, että he ilmaisevat useammin kansallismielisyyttä ja kokevat, että ”ollakseen espanjalainen, täytyy olla espanjalaiset sukujuuret”. Tämä ryhmä suhtautuu muita negatiivisemmin maahanmuuttajiin ja muiden uskontojen edustajiin.
Esimerkiksi Ranskassa 35 prosenttia aktiivikristityistä ja 36 prosenttia ei-aktiivisista kristityistä toivoi, että maahanmuuttoa vähennettäisiin. Sen sijaan uskonnottomista vain joka viides oli tällä kannalla.
Suomalaiset poikkesivat aineistosta. Täällä kirkkokansa suhtautuu maahanmuuttajiin myönteisemmin kuin uskoaan harjoittamaton, mutta itsensä silti kristityksi mieltävä. Kun suomalaisilta kysyttiin, tulisiko maahanmuuttoa vähentää, aktiivikristityistä viidennes oli sitä mieltä, mutta ei-uskonnollisista 33 prosenttia ja ei-aktiivisista kristityistä niin ajatteli peräti 37 prosenttia.