Kirjoittanut
Uskonnon opetuksesta leikkaaminen kertoo jälkijättöisyydestä ja on ristiriidassa maailmantilanteen kanssa, kirjoittaa teologian tohtori Jyri Komulainen Suomen Kuvalehden blogissa.
Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistava Rajalla-blogi käsittelee yhteiskunnan ja kirkon rajapintoja. Tällä viikolla julkaistussa kirjoituksessa teologian tohtori Jyri Komulainen sanoo uskonnon olevan ”tärkein kouluaine englannin jälkeen, jos halutaan maailmankansalaisia”.
Hänen mielestään on ristiriitaista, että samaan aikaan kun uskontojen näkyvyys on selvästi suurempi kuin edellisvuosikymmeninä, uskonnon opetus on ensimmäinen, joka joutuu opetussuunnitelmassa leikkauspöydälle.
”Yllättäviä leikkaukset eivät ehkä ole, jos huomioi uskontoa koskevat vanhentuneet mielikuvat ja polarisoituneen kansalaiskeskustelun uskonnon roolista yhteiskunnassa. Lyhytnäköisiä ja jälkijättöisiä leikkaukset joka tapauksessa ovat.”
Uudessa suunnitelmassa kaikille yhteisiä eli niin sanottuja pakollisia kursseja on enää vain kaksi, kun niitä on jokin aika sitten ollut vielä jopa viisi. Komulaisen mukaan uskonnon tuntemuksen tärkeys korostuu ennen kaikkea globaalikasvatuksessa. Hän arvelee uskontotuntemuksen lisäävän myös suomalaista kilpailukykyä.
”On pakko kysyä kriittisesti, onko suomalainen koulutuspolitiikka tosiaan kolme vuosikymmentä jäljessä toimintaympäristön arvioinnissaan!” Komulainen kirjoittaa.
Kuva: Bekah/flickr.com
