Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala: “Päätös on tällaisina aikoina ongelmallinen ja ajaa kehittyvien maiden köyhiä yhä syvempään kriisiin.”
Hallituksen puoliväliriihessä tehdyn päätöksen seurauksena kehitysyhteistyöstä leikataan vuosittain 50 miljoonaa euroa. On kuitenkin myönteistä, että hallitus tunnistaa kansalaisjärjestöjen työn arvon eikä kohdista leikkauksia siihen. Lisäksi hallitus lisää Ukrainan humanitaarista tukea 10 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella. Myös humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 10 miljoonan euron lisäys vuodesta 2026 alkaen.
Hallitus on jo aiemmin tehnyt päätöksillään yli miljardin euron loven Suomen mahdollisuuksiin rakentaa reilumpaa maailmaa ja ajaa omia intressejään kansainvälisillä areenoilla. Päätös uusista leikkauksista on vastoin tuoreen OECD:n kehitysapukomitean tekemän arvioinnin suosituksia Suomelle.
Vaikka tuore leikkaus voi vaikuttaa pieneltä, se tekee merkittävän lisäloven kohdistuessaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Se voi tarkoittaa mm. uusien maaohjelmien lakkauttamista tai vähenevää tukea keskeisille YK:n ohjelmille.
”Jokainen leikattu euro on pois tuesta maailman köyhimmille. Tällaisena aikana, jolloin 700 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, konfliktien määrä on korkeampi kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan ja ilmastokriisi painaa päälle päätös on kokonaisuudessaan ongelmallinen. On toivottavaa, että Suomi osaltaan tukee globaalia kansalaisyhteiskuntaa, joka on nyt erityisen ahtaalle puristettu”, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.
Vaikuttavalla kehitysyhteistyöllämme ajetaan myös suomalaisten etuja. Sen instrumentein rakennetaan rauhaa ja vakautta Euroopan kriisiytyneillä lähialueilla. Yhdysvaltojen massiivisten leikkausten seurauksena YK:n toimintakyky on uhattuna, ja Suomi heikentää sitä päätöksillään entisestään. YK:lla on keskeinen rooli yhteisten kansainvälisten sääntöjen ylläpitämisessä ja nämä säännöt ovat pienten Suomen kaltaisten valtioiden tuki ja turva.
Kehitysyhteistyövaroin tuetaan myös suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja pääsyä uusille markkinoille. Siinä missä Suomen perinteisissä kauppakumppaneissa talouden kasvu on kituliasta, Afrikassa ja Aasiassa monien maiden taloudet kasvavat kohisten. Kauppapoliittisten sotien repiessä rikki totuttuja liittolaissuhteita Suomen tulisi etsiä aktiivisesti uusia kumppanuuksia myös globaalista etelästä.
”Leikkausten seurauksena menetämme niitä mahdollisuuksia, joita puhdas siirtymä ja yhteiskuntien digitalisaatio tarjoavat. Myös tämän vuoksi hallituksen tekemät leikkaukset tuntuvat lyhytnäköisiltä”, toteaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
