Kirjoittanut
Hyvään journalismiin on liitetty perinteisesti pyrkimys objektiivisuuteen, mutta ajattelu- ja toimintatavat ovat muuttumassa. Mitä ongelmia siitä voi seurata? Miltä perinteisen median tulevaisuus näyttää?
Päätoimittaja Leif Nummela on työskennellyt pitkään mediassa. Hän on havainnut, että yhä useampi journalisti on alkanut luopua objektiivisuuden kriteeristä.
– Ajatellaan, että toimittaja on muuttamassa maailmaa, hänellä on missio. Siksi hän ei koe, että hänen pitäisi olla ehdottoman objektiivinen. Mutta vielä pahempaa on se, jos toimittaja kuvittelee olevansa aina täysin objektiivinen.
Kirjailija ja juristi Jarkko Tontti on samaa mieltä.
– Worlds of Journalism -tutkimus osoittaa, että erityisesti nuoremmat journalistit eivät pidä enää objektiivisuutta tavoiteltavana. Heille on tärkeää ajaa yhteiskunnallista muutosta. On journalismia, jossa totuutta tärkeämpää on se, mikä on toimittajan näkökulmasta oikein.
– Yhteiskunnallisista asioista keskustellessa ei voida saavuttaa samanlaista objektiivisuutta kuin vaikkapa luonnontieteissä tai matematiikassa, mutta jotkut journalistit eivät sitten edes yritä, vaan rummuttavat suoraan oman poliittisen näkemyksensä mukaista journalismia.
Journalistin valta ja vastuu
Oma ongelmansa on myös se, että media nostaa tietyt henkilöt negatiivisessa valossa esiin eikä anna heille välttämättä mahdollisuutta vastata syytöksiin.
– Normaalisti journalistit ovat ainakin omasta mielestään sananvapauden puolella, mutta vaikuttaa siltä, että he ovat enemmänkin oman journalistisen sananvapautensa puolella. Jos siihen tulee haastetta ja kriittistä keskustelua, puhutaan vihapuheesta, Jarkko Tontti sanoo.
Suomessa on Tontin mukaan poikkeuksellisen yksiääninen mediaympäristö verrattuna moniin muihin maihin. Se kaventaa asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Journalistit päättävät, mistä asioista keskustellaan ja mistä vaietaan ja millaisia asiantuntijoita käytetään.
– Eivät ihmiset ole tyhmiä. Kyllä he huomaavat, millaisia poliittisia mielipiteitä asiantuntijoilla on. Tämän seurauksena luottamus mediaan heikkenee.
Yksipuolisuus johtaa polarisoitumiseen
Moni valtamediaan pettynyt etsii nykyään tiedot muista lähteistä. Leif Nummela pitää tärkeänä sitä, ettei kukaan seuraa vain yhtä mediaa.
– Kannattaa katsoa myös, mitä muut sanovat ja mikä kokonaiskuva on. Jos sitä ei tee, syntyy alakuppikuntia ja -kulttuureja, joissa vallitsevat tietyt totuudet, joita ei kyseenalaisteta. Se on erittäin hankalaa ja jopa vaarallista, koska se johtaa ryhmittymiin, jotka eivät pysty enää edes kommunikoimaan keskenään.
Vaikka teknologian murroksessa on omat huonot puolensa, on se lisännyt Jarkko Tontin mukaan yhteiskunnallisen keskustelun monipuolisuutta.
– Ihmisillä, jotka eivät saa perinnemedioissa näkemyksiään esiin, on nykyään keinot tavoittaa yleisönsä. Se on hyvä asia, koska maailmassa ei voi olla liikaa sananvapautta.
Kunnioitusta tarvittaisiin enemmän
Mitä hyvä journalismi vaatii? Siihen ei tarvita Jarkko Tontin ja Leif Nummelan mukaan ihmeitä. Riittää, että toimittaja tutkii taustat ja tarkistaa faktat, pyrkii edes jonkinlaiseen objektiivisuuteen, antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja jättää johtopäätösten tekemisen mediankäyttäjälle.
– Ei se ole tähtitiedettä. Tarvitaan vain rehellisyyttä, kunnioitusta ja faktojen tarkistamista, Nummela sanoo.
Tontin mukaan erilaisille näkemyksille on tärkeä olla tilaa, koska yhteiskunnalliset asiat eivät ole mustavalkoisia.
– Ei se ole uhka, että joku on eri mieltä, vaan vahvuus.
Jarkko Tontti ja Leif Nummela ovat vieraana medialähetysjärjestö IRR-TV:n tuottamassa Ajassa-keskusteluohjelmassa. Ohjelmassa pureudutaan suomalaisen journalismin tilaan.
Keskustelun ensimmäinen osa esitetään televisiossa antennikanavalla 16, tiistaina 29.8. klo 19.45 ja uusintana torstaina 31.8. klo 19.45. Ohjelma on katsottavissa myös tästä linkistä.
Keskustelun toinen osa esitetään antennikanavalla 16, tiistaina 5.9. klo 19.45 ja uusintana torstaina 7.9. klo 19.45. Ohjelma on katsottavissa tästä linkistä.
