Kirjoittanut
Lutherin perintö ei elä uuden tutkimuksen valossa vahvana, sillä enää vähän yli kolmasosa suomalaisista protestanteista ajattelee pelkän uskon riittävän pelastumiseen. Noin puolet arvelee pelastumiseen tarvittavan uskon lisäksi tekoja.
Pew Research Center julkaisi uuden tutkimuksen Länsi-Euroopan protestanttien ja katolisten välisistä suhteista. Religion in Western Europe -tutkimuksen kerrotaan olevan osa laajempaa pyrkimystä ymmärtää uskonnollisuudessa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan ympäri maailmaa. Tutkimuksesta uutisoi Christianity Today.
Tutkimukseen osallistui noin 25 000 ihmistä yhteensä 15:sta eri maasta (Belgia, Iso-Britannia, Itävalta, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Sveitsi, Portugali, Espanja, Tanska, Norja, Ruotsi sekä Suomi). Vastaajien määrä kutakin maata kohti vaihteli 1493:n ja 2211:n välillä. Myös Yhdysvalloissa tehtiin sama tutkimus osittain samoilla tutkimuskysymyksillä.
Pelkän uskon ei luoteta pelastavan
500 vuotta reformaation alkamisen jälkeen katolisten ja protestanttien kristittyjen väliset näkemyserot näyttävät huomattavasti kaventuneen Euroopassa. Katolisten ja protestanttien näkemykset ovat lähes identtiset käsityksessä pelkän uskon riittävyydestä pelastumiseen – näkemyksessä, joka oli keskeinen tekijä luterilaisuuden synnyssä.
Latinankielisellä nimellä ”sola fide” (=yksin uskosta) tunnetun opin mukaan ihminen pelastuu Jumalan armon varassa Kristuksen sovitustyön kautta pelkästään uskonsa perusteella, ilman tekoja. Vain vajaa kolmasosa nykyprotestanteista allekirjoittaa Lutherin vanhurskauttamisopin. Katolisista 26 ja protestanteista 29 prosenttia ajattelee, että pelkkä usko riittää pelastumiseen. Suomessa luku on hieman keskimääräistä korkeampi, mutta jää kuitenkin reiluun kolmasosaan (36%) vastaajista.
Yhdysvalloissa ”valkoiset evankelikaalit” lähimpänä Lutherin opetusta
Yhdysvaltojen protestanttisessa maailmassa uskon pelastavaan merkitykseen luotetaan hieman enemmän. Sielläkin tulos jää kuitenkin alle puoleen vastaajista (46%). Amerikkalaistutkimuksessa tarkasteltiin myös erikseen eri protestanttisiin traditioihin kuuluvien näkemyksiä. Lähimpänä Lutherin pelastusteologiaa näyttävät olevan ”valkoiset evankelikaalit” (67%).
Katolisten ja protestanttien keskinäiset näkemyserot ovat Yhdysvalloissa merkittävämpiä. Katoliset puoltavat eurooppalaisia vahvemmin näkemystä, jonka mukaan usko ei pelasta: vain 17 prosenttia vastaajista luottaa, että pelkästään uskomalla pelastuu.
Useimmat ajattelevat uskon ja tekojen pelastavan
Euroopassa näkemys tekojen osallisuudesta ihmisen pelastumiseen on selvästi suositumpi. Merkittävämpi osa kaikista vastaajista, sekä katolisista että protestanteista, ajattelee uskon ja tekojen johtavan pelastukseen. Eurooppalaisista protestanteista 47 ja katolisista 59 prosenttia arvelee pelastumiseen tarvittavan uskon lisäksi myös tekoja. Suomessa luku on sama kuin Euroopassa keskimäärin. Ruotsissa uskon riittävyyteen luottaa vain 17 prosenttia protestanteista.
Yhdysvalloissa määrät ovat samaa luokkaa (52%). Protestanttien ja katolisten välinen keskinäinen ero on tässäkin kysymyksessä huomattavasti suurempi amerikkalaiskristittyjen parissa. Katolisista valtaosa (81%) pitää tekoja olennaisina pelastumiselle.
Reformaation syntysijoilla Saksassa ei Lutherin opetuksilla näytä olevan niinkään suurta merkitystä kuin Euroopassa keskimäärin, sillä protestanteista vain 21 prosenttia ajattelee uskon riittävän pelastumiseen. Yli puolet (61%) luottaa uskon ja tekojen pelastavan. Norja on tutkimusmaista ainoa, jossa käsitys pelkän uskon riittävyydestä pelastumiseen on korkeampi (51%) kuin uskon ja tekojen (30%).
Vajaa puolet amerikkalaisista protestanteista yhtyy Lutherin raamattukäsitykseen
Amerikkalaisilta kysyttiin tutkimuksessa myös heidän suhteestaan Raamatun arvovaltaan. Lutherin keskeisimpiä uudistuspyrkimyksiä oli Raamatun aseman parantaminen uskonelämän ensimmäisenä auktoriteettina. ”Sola scripturan” (=y ksin Raamattu) mukaan kirkon opetuksen ja tradition tulisi olla alisteisia Raamatun sanalle.
Amerikkalaisista protestanteista vajaa puolet (46%) uskoo Raamatun olevan ainoa auktoriteetti. Hieman suurempi joukko (52%) uskoo Raamatun lisäksi tarvittavan myös kirkon opetusta ja traditiota. Ero on jälleen kerran merkittävä suhteessa katolisiin, joista vain 21 prosenttia uskoo Raamattuun ainoana auktoriteettina. Kirkon opetus ja traditio ovat valtaosan (75%) mielestä tarvittavia Raamatun rinnalla.
Toiseen kirkkokuntaan kuuluva hyväksytään perheeseen
Katolisten ja protestanttien lähentyminen näkyy myös käytännön tasolla. Eurooppalaisista vähintään yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta hyväksyisi toiseen kirkkokuntaan kuuluvan omaksi naapurikseen.
Suurin osa ihmisistä olisi valmis hyväksymään toiseen kirkkokuntaan kuuluvan myös perheenjäsenekseen. Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan protestanteista suvaitsemattomimpia suhteessa katolisiin perheenjäseniin. Suuri enemmistö (85%) on kuitenkin täälläkin suvaitsevainen.
Katolisista maista Portugali (76%) ja Espanja (79%) suhtautuvat nuivimmin ajatukseen protestanteista perheenjäseninä. Silti luvut kertovat sielläkin keskinäisen suvaitsevaisuuden hengestä. Huomionarvoista on, että Suomi, Portugali ja Espanja kuuluvat tutkimuksen perusteella maihin, joissa ihmiset tuntevat henkilökohtaisesti vähiten toiseen kirkkokuntaan kuuluvia ihmisiä.
”Enemmän samanlaisia kuin erilaisia”
Suurin osa sekä katolisista, että protestanteista on sitä mieltä, että kahteen kirkkokuntaan kuuluvat ovat ”uskonnollisesti enemmän samanlaisia kuin erilaisia”. Tätä näkemystä kannattaa noin puolet vastaajista sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Saksassa, Itävallassa, Norjassa ja Suomessa samankaltaisuus nähdään vahvimpana.
Kuitenkin muutamissa maissa on merkittävät vähemmistöt, joiden mielestä eroja on enemmän kuin yhteisiä piirteitä. Erilaisuutta eniten korostetaan Irlannissa ja Italiassa, joissa melkein neljäsosa ihmisistä pitää eroja merkittävämpinä kuin yhteisiä piirteitä. Karkeasti ottaen niissä maissa, joissa valtaosa väestöstä on katolilaisia, korostetaan eroja enemmän. Poikkeuksena Iso-Britannia, jossa eroavaisuuksia korostaa peräti 37 prosenttia vastaajista. USA:ssa eniten eroavaisuuksia korostavat puolestaan protestantit. Kaikkein vähiten eroja korostetaan Pohjoismaissa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että uskontoa tärkeänä pitävät ihmiset näkevät eroavaisuuksia enemmän kuin muut. Sitä vastoin ne, jotka tuntevat henkilökohtaisesti jonkun toiseen kirkkokuntaan kuuluvan, korostavat enemmän yhteisiä piirteitä.
Tulokset eivät vastaa kirkkojen virallisia oppeja
Katolisten ja protestanttien samankaltaisuudelle löytyy perusteita myös kirkkojen virallisista opeista. Vuonna 1999 Luterilaiseen maailmanliittoon kuuluvat luterilaiset kirkot allekirjoittivat yhdessä Katolisen kirkon kanssa ”Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista” (YJV).
Ekumeenisesti merkittävässä asiakirjassa kuvataan yhteinen käsitys vanhurskauttamisesta, jonka mukaan Jumala hyväksyy meidät ”yksin armosta, uskossa Kristuksen pelastavaan työhön eikä oman ansiomme perusteella”. Teot eivät YJV:ssä lausutun yhteisen uskon mukaan pelasta, mutta asiakirjassa todetaan että ”hyvät teot … seuraavat vanhurskauttamista ja ovat sen hedelmiä”. Asiakirjassa kerrotaan, että kirkoilla on omat painotuksensa, mutta erojen ei nähdä YJV:ssä yhdessä lausutun perusteella olevan kirkkoja erottavia.
Myös monet muut protestanttiset kirkot luterilaisten lisäksi ovat osoittaneet kiinnostuksensa asiakirjaa kohtaan. Vuonna 2006 julistukseen yhtyivät metodistit ja aivan vastikään viime heinäkuussa sen allekirjoitti reformoitujen kirkkojen yhteisö World Communion of Reformed Churches. Anglikaanisten kirkkojen yhteisön odotetaan allekirjoittavan julistuksen lähitulevaisuudessa.
Huomionarvoista on, miten vähän tutkimustulokset heijastavat paitsi useimpien protestanttisten kirkkojen, myös katolisen kirkon virallista opetusta pelastuksesta. Tutkimuksen perusteella kaikkein epätietoisimpia oman kirkkonsa opetuksista – tai haluttomimpia niitä seuraamaan – ovat amerikkalaiset katolilaiset. He uskovat vahvimmin tekojen vaikuttavan pelastumiseen (81%) ja vähiten (17%) pelkän uskon riittävyyteen.
Pew Research Centerin tutkimus Religion in Western Europe julkaistiin 31.8.
