Kirjoittanut
Suomessa toimii 74 kansanopistoa. Raamattuopisto on kooltaan keskisuuri ja toimii kolmella paikkakunnalla.
Suomen Raamattuopistossa on vuodesta 1945 alkaen opetettu Raamattua, varustettu uskovia palvelemaan armolahjoillaan ja koulutettu kirkon nuorisotyönohjaajia. Ammatillinen koulutus opistossa päättyi, kun Suomen Raamattuopistosta tuli yksi Diakonia ammattikorkeakoulun yksikkö 1990-luvulla, mutta vapaan sivistystyön koulutus jatkui ja kasvoi seuraavina vuosikymmeninä.
Kansanopistoaseman hakemista valmisteltiin uuteen kristilliseen kansanopistoon myönteisesti suhtautuvien kansanedustajien tapaamisella 1980-luvun lopulla. Kansanopisto-oikeudet saatiin valtioneuvosten päätöksellä 23.2.1989 ja uusi kansanopisto aloitti toimintansa 1. elokuuta samana vuonna. Lupapäätöksen on allekirjoittanut silloinen opetusministeri Christoffer Taxell ja se perustellaan vapaata sivistystyötä koskevalla lailla. Siinä vaiheessa opistossa toimi kaksi pitkää opintolinjaa: edelleen jatkuva Peruskurssi ja Avoin Raamattukoulu. Naistenpäivät, Teologiset opintopäivät ja sielunhoidon opintopäivät kokosivat Kauniaisiin satoja osallistujia lyhytkursseille.
Raamattuopiston asema valtionosuutta saavana oppilaitoksena on vakauttanut koko säätiön taloutta ja antanut mahdollisuuden laajentaa raamatunopetusta ja aloittaa uusia kansanopistolinjoja kuten musiikkilinjan 2006, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen 2009 ja oppivelvollisten linjan 2023. Samalla se on kasvattanut johdon hallinnollista vastuuta, sillä vapaata sivistystyötä koskeva lainsäädäntö on lisääntynyt ja tarkentunut. Kansanopistoluvassa on määritelty kieli (suomi) ja paikkakunnat, joita toimilupa koskee. Raamattuopiston ylläpitämislupa uusittiin 2016 ja samalla saatiin virallistettua kansanopiston toimipisteiksi Sotkamo (Vuokatinranta) ja Oulu (Kellonkartano). Nykyinen toimilupa määrittelee koulutustehtävän näin:
Suomen Raamattuopiston koulutus pohjautuu Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Opisto järjestää arvopohjansa mukaista koulutusta, joka tukee opiskelijoiden persoonallista ja hengellistä kasvua, luo valmiuksia kulttuurien kohtaamiseen ja auttaa opiskelijoita kasvamaan aktiivisiksi ja vastuullisiksi yhteiskunnan ja seurakunnan jäseniksi. Opiston koulutus painottuu raamatunopetukseen, kristilliseen uskoon ja etiikkaan, sielunhoitoon ja sekä maahanmuuttoon ja kansainvälisyyteen liittyviin aineisiin.
Raamattuopistolla on tulevaisuudessa keskeinen tehtävä kristillisenä kansanopistona.
Suomessa toimii 74 kansanopistoa, jotka ovat kaikki lain mukaisesti sisäoppilaitoksia. Raamattuopisto kuuluu keskisuuriin opistoihin ja toimii kolmella paikkakunnalla, joilla erilaisiin koulutuksiin osallistuu vuosittain nelisen tuhatta ihmistä. Näistä 180 opiskelee jollakin pitkistä linjoista, jotka tänä lukuvuonna ovat Nuorten Raamatun peruskurssi (PK) ja Sportti-PK, Avoin Raamattukoulu, Musiikkilinja, Kristittynä Suomessa, Yki-treeni, Tiimityönlinja, Polku korkeakouluopintoihin ja oppivelvollisille suunnattu Jatkis-opistovuosi.
Opiskelijat tulivat pitkään pääosin uskovista kodeista, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana on havaittu muutos, joka sekä haastaa toimintaa että avaa sille aivan uusia mahdollisuuksia. Varsinkin harrastuslinjoilla ja maahanmuuttajien koulutuksessa tavoitetaan yhä enemmän nuoria aikuisia, joille Raamattu on vielä vieras kirja. Raamattuopisto on mukana paikkaamassa sitä kristillisen kasvatuksen aukkoa, jonka kirkon pyhäkoulujen alasajo ja koulun uskonnonopetuksen tunnustuksellisuuden päättyminen ovat saaneet aikaan. Raamattuopistolla on tulevaisuudessa keskeinen tehtävä kristillisenä kansanopistona, johon tullaan eri elämän vaiheissa opiskelemaan Jumalan sanaa, oppimaan uusia taitoja ja vahvistumaan uskovien yhteydessä.
Teksti Marja-Kaarina Marttila
