Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Suomen Raamattuopiston YKI-treeni kirkastaa maahanmuuttajien tulevaisuuden suunnitelmia

 
Suomen Raamattuopiston YKI-kurssin opiskelijoita ryhmäkuvassa

YKI-treenin opiskelijoita (vasemmalta oikealle) Nazma Nazu, Adalet Ibrahim, Omid Azizi, Naser Mirzai-Mirhesari, Qing Lu ja Amgad Gabra. Kuva: Jussi Seppälä.

Suomen kielen yleiseen kielitestiin valmistavan YKI-treenin päätösjuhlassa katsottiin tulevaan. Seuraava kolmen kuukauden YKI-treeni alkaa 10.1.2022.

Suomen Raamattuopistossa on annettu maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta jo vuodesta 2009. Koulutus on laajentunut ja nykyään kursseja on viikon, kolmen kuukauden tai vuoden mittaisia. Marraskuun viimeisenä päivänä 30.11. vietettiin kolme kuukautta kestävän YKI-treenin päättäjäisiä. Opiskelijat muistelivat mennyttä kurssia lämmöllä ja kiitollisuudella ja suunnittelivat tulevaisuuttaan.

Maahanmuutto ja kotoutuminen herättävät paljon yhteiskunnallista keskustelua. Toisaalta puhutaan jopa suoranaisesta työvoimapulasta. Mitä YKI-treenin käyneet opiskelijat odottavat elämältään Suomessa?

Kirkkorekry neliöb. 11.-24.11.

Kun kysyn vapaaehtoisia haastatteluun, yli puolet YKI-treenin opiskelijoista tahtoo jakaa kokemuksiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Opiskelijoita on monesta maasta. Qing Lu ja Adalet Ibrahim ovat molemmat muuttaneet Suomeen Kiinasta melkein viisi vuotta sitten. Adalet on Kiinan uiguuri. Egyptiläinen Amgad Gabra on muuttanut Suomeen vähän yli kolme vuotta sitten ja hänellä on suomalainen vaimo.

Naser Mirzai-Mirhesari ja Omid Azizi ovat tulleet Suomeen vuonna 2015 Iranista. Naser on sieltä kotoisin, mutta Omid on syntynyt Afganistanissa, josta muutti 1990-luvun alussa pienenä lapsena Iraniin.

Mistä kurssilla on ollut eniten hyötyä?

Qingin mukaan erityisesti kieliopin oppimisesta on ollut paljon hyötyä.

Amgad yhtyy tähän mielipiteeseen:

”Opiskelin paljon uusia sanoja ja eri verbityyppejä. Siitä on ollut paljon hyötyä”, hän kertoo. Sanaston karttumisesta kertovat myös muut.

”Ymmärrän nyt suomea paljon paremmin”, kertoo Naser.

”Olen huomannut, että kun tulee joku uusi sana, se pitää heti kirjoittaa ylös”, sanoo Omid.

Mitä olette oppineet suomalaisesta kulttuurista ja millaista täällä on asua?

”Haluan oppia siitä, asun täällä ja se on tärkeää”, vastaa Adalet.

”Ja kerran viikossa pitää käydä saunassa”, Naser vitsailee. Kaikkia naurattaa.

”Suomi tuntuu minusta hyvin rauhalliselta maalta. Rauhallisemmalta kuin minun kotimaani”, toteaa Qing verraten Suomea Kiinaan. ”Olen kiinnostunut saunomisesta ja luistelusta”, hän jatkaa.

Omidkin kertoo pitävänsä luistelusta.”Suomessa käyn joka viikko saunassa perheen kanssa”, hän kertoo. ”Aina sunnuntai-iltaisin”.

Mikä sitten on ollut parasta opiskeluissa?

”Minusta täällä Raamattuopistossa on tosi hyvä henki”, sanoo Amgad.”Täällä voi puhua Jeesuksesta eikä sitä tarvitse pysäyttää. Ja voi puhua, että Jeesus rakastaa sinua. Tunnelma on eri”, hän jatkaa.

”Opettajat ovat olleet tosi ystävällisiä ja auttavaisia”, vastaa Adalet. ”Tämä on vain kolmen kuukauden kurssi ja se on tosi lyhyt aika, mutta olen oppinut paljon ja kurssi on ollut tosi mukava.”

”Suomi on tosi vaikea kieli”, säestää Naser.

Kun kysytään, mikä on suomen kielessä vaikeinta, mielipiteet jakaantuvat. Qingin mielestä kielioppi ja Adaletin mielestä kuullun ymmärtäminen. ”Puhutaan aina niin nopeasti”, hän perustelee. Samaa mieltä on Omid. Naserin ja Amgadin mielestä taas kirjoittaminen on vaikeaa.

”Aina ei voi kirjoittaa samalla tavalla kuin sanotaan”, Amgad perustelee.

”Historia on joskus vähän vaikeaa, koska siinä on paljon uusia sanoja, joita muualla ei käytetä. Ja politiikasta kertovilla tunneilla”, vastaa Adalet. Muut ovat samaa mieltä.

”Tykkään historiasta ja luen sitä myös arabiaksi”, kertoo Amgad. ”Opin niin Suomesta. Haluaisin oppia vielä lisää historiasta ja kristinuskosta Suomessa”, hän jatkaa.

Raamattuopistossa sekä Kristittynä Suomessa että YKI-treenin tunneilla opitaan suomen kielen lisäksi laajasti Suomen historiaa, kulttuuria, yhteiskuntatietoa sekä tietenkin Raamattua ja tutustutaan suomalaiseen kristillisyyteen. Samalla opitaan sellaista sanastoa, jota muuten ei ehkä opittaisi kuten keskustelemaan omista henkilökohtaisista asioista ja arvoista.

Mitä aiotte tehdä tämän kurssin jälkeen?

”Tämän kurssin jälkeen haluaisin vahvistaa kielitaitoani ja opiskella ammattiin”, sanoo Adalet. Hän on toiminut Kiinassa laboranttina ja toivoo pääsevänsä Suomessa samoihin töihin.

Naser kertoo haluavansa perustaa ravintolan. ”Minä voisin suositella sellaista, joka tahtoo ottaa kansalaisuuden, tulemaan tänne”, hän jatkaa. ”Se on kolme kuukautta ja sitten voi mennä testiin.” Keskitason yleinen kielitaitotesti eli YKI-testi on edellytys muun muassa kansalaisuuden hakemiselle.

”Menen YKI-testiin tammikuussa ja haen ammattikouluun ompelijaksi”, suunnittelee Qing. Kiinassa hän kertoo olleensa kirjanpitäjä.

”Haluaisin kehittää suomen kieltä ja vähän matematiikkaa”, kertoo Omid. ”Haluaisin hakea ammattikouluun ja sitten tulevaisuudessa toivon, että voisin mennä ammattikorkeakouluun opiskelemaan sähkötekniikkaa. Iranissa olen ollut putkimies”.

”Olen opiskellut Business Collegessa ja hain Haaga-Heliaan”, kertoo Amgad. Olin Egyptissäkin yrittäjänä.

Lue lisää Yki-treenistä täältä. Englanniksi tietoa löytyy täältä.

Teksti: Jussi Seppälä.