Kirjoittanut
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa kirkkoon kuuluvien osuus oli 63,5 prosenttia väestöstä.
Kirkon jäsenyys oli lähes 3,6 miljoonalla suomalaisella (3 559 811). Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 65,1 prosentilla väestöstä (jäsenmäärä 3 620 939).
Kirkon jäseneksi liittyneiden määrä (21 000) kasvoi jonkin verran viime vuonna. Kirkosta erosi 55 000 henkilöä ja eronneiden määrä puolestaan laski edellisestä vuodesta. Jäsenmäärän kokonaismuutoksiin vaikuttavat lisäksi kuolleiden (49 000) sekä alle 1-vuotiaana kastettujen (22 000) määrät.
Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu ovat Suomen viisi suurinta kaupunkia suuruusjärjestyksessä. Pääkaupunkiseudun kaupungeista vain Espoossa kirkkoon kuuluvia on hieman yli puolet väestöstä eli 50,2. Vantaan seurakuntien tiedotteen mukaan Vantaalla kirkkoon kuuluu 46,8 prosenttia vantaalaisista, mikä on hieman enemmän kuin Helsingissä, missä kirkkoon kuuluu 46 prosenttia kaupunkilaisista. Kaikissa kolmessa kaupungissa jäsenmäärä on pudonnut. Vantaalla kirkkoon kuuluvien osuus putosi yli kahdella prosenttiyksiköllä. Espoossa pudotusta oli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä pudotusta oli 1,6 prosenttiyksikköä, Kirkko Helsingissä -tiedotteessa kerrotaan.
Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten korkea osuus väestöstä selittää osaltaan alhaisempaa kirkkoonkuulumisprosenttia. Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten osuus oli vuoden 2022 lopussa Vantaalla 25 prosenttia, Espoossa 22 prosenttia ja Helsingissä 18 posenttia. Esimerkiksi Espoossa kotimaisia kieliä puhuvista espoolaisista 65,7 prosenttia on seurakunnan jäseniä.
Tampereen viiden evankelis-luterilaisen seurakunnan yhteenlaskettu jäsenmäärä vuoden 2023 lopussa oli 143 489 henkilöä. Tampereen kaupungin 255 066 asukkaasta kirkkoon kuuluu 56,3 prosenttia. Oulun hiippakunnan suurimmassa kaupungissa Oulussa evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuuluu peräti 67 prosenttia kaupunkilaisista.
Liittyneiden ja rippikoulussa kastettujen määrässä pientä kasvua
Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 21 000 henkilöä. Lähes neljännes (23 %) vuoden aikana kirkkoon liittyneistä oli iältään 30–39-vuotiaita. Kasteessa kirkon jäsenyyden sai 22 000 alle 1-vuotiasta. Rippikoulussa kastettuja nuoria oli lähes 1 200. Kirkkoon liittyneissä oli lisäksi viime vuonna poikkeuksellisen paljon (yli 4000) alle 1-vuotiaina kastettuja, jotka oli ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta.
Suurin kirkosta eronneiden ikäryhmä on 20–29-vuotiaat, joita oli lähes kolmannes (32 %) eronneista. Pääosin millenniaalisukupolveen kuuluvia 30–39-vuotiaita oli neljännes (25 %) kirkosta eronneista.
“Edelleen millenniaalit ja nuoret aikuiset ovat liikkuvin ryhmä kirkon jäsenistössä, mikä kertoo heidän suhteensa kirkkoon olevan hyvin erilainen kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Nuorten aikuisten odotuksissa kirkolle korostuvat esimerkiksi ympäristö- ja tasa-arvokysymykset. Toisaalta nuorten miesten keskuudessa esiintyy myös nousevaa uskonnollisuutta”, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkija Veli-Matti Salminen kertoo.
*
Kirkkoon kuuluvien osuutta väestöstä korjattu 2.2. klo 12.30 kirkon viestinnästä tulleen korjaustiedotteen pohjalta.
