Kirjoittanut
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että ruoka-avun tarve on kasvussa ympäri Suomen.
Rahan ja resurssien jatkuvuuden puute on tällä hetkellä suurin ongelma ruoka-apujärjestöjen toiminnassa. Ne tarvitsevat myös lisää vapaaehtoisia työntekijöitä.
Näin toteavat Luken asiantuntijat, jotka ovat kyselyin ja haastatteluin kartoittaneet ruoka-aputoiminnan laajuutta, ruoan jakamisen muotoja ja määriä, toimijoiden kokemia haasteita sekä kehitystarpeita.
Keskeinen haaste on saada viimeisen käyttöpäivän tuotteet nykyistä paremmin kiertoon. Ne ovat usein ravintoarvoiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä liha- ja kalatuotteita tai helppoja einesruokia.
Viimeisen käyttöpäivän ruokaa saa jakaa uudelleen päiväyksen jälkeen vain, jos se on pakastettu ennen viimeisen käyttöpäivän loppumista tai valmistettu kuumennetuksi ateriaksi viimeistään sitä seuraavana päivänä.
– Viimeisen käyttöpäivän ruokaa ei useinkaan ehditä pakastaa ajoissa ja ruoan valmistus edellyttää nopeaa reseptiikkaa vaihtelevalle määrälle tuotteita, Luken asiantuntija Eric Harrison kertoo.
Leipää tulee lahjoituksena liikaa tarpeeseen nähden, joten se aiheuttaa suuria jätekustannuksia toimijoille. Vihannekset sekä hedelmät ovat osin huonokuntoisia, vaikka eivät olisikaan vielä pilalla.
Luken mukaan tutkitun tiedon tuottaminen ruoan uudelleenjakelun ympäristövaikutuksista ja taloudellisista eduista voisi auttaa ruoka-aputoimijoita perustelemaan työnsä merkitystä ja viestimään vaikuttavuudestaan entistä paremmin myös toiminnan rahoittajille.
– Poikkeusoloissa ruoka-avun merkitys korostuu. Silloin myös avun turvallinen jakaminen on tärkeää. Siinä viestinnällä on tavallistakin suurempi rooli, kertoo Luken tutkija Kim Kaustell.
Suomessa ruokaketjussa syntyy noin 450 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, josta noin kolmannes kotitalouksissa ja loput ketjun muissa vaiheissa.
Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ruokaketjun kestävyyttä: hävikistä syntyneet päästöt ja kustannukset ovat turhia, ja kuitenkin samaan aikaan osalla ihmisistä on vaikeuksia saada riittävästi ruokaa.
– Tuoreita tunnuslukuja ruokahävikin ja elintarvikejätteen määristä saadaan vielä tänä vuonna Ruokahävikkiseuranta-hankkeesta, kertoo Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Kirkkopalvelut on merkittävä toimija ruoka-aputyössä. Sen kehittämä Ruoka-apu.fi-verkkopalvelu on tuonut ruoka-avun ja yhteisölliset ruokailut yhdelle kartalle.
