Kirjoittanut
EU-elintarviketuen jakelua seurakuntiin koordinoiva Kirkkopalvelut ry sai viime vuonna jaettavakseen noin 750 000 kg elintarvikkeita. Vuoden aikana seurakuntien kautta jaettiin 104 570 ruokakassia ja tarjottiin yli 11 000 ateriaa.
Ruoka-avun piirissä oli yhteensä noin 106 000 ihmistä. Heistä suurin osa on yksinhuoltajia, pienituloisia, perustulon varassa eläviä, osa-aikatyötä tekeviä ja pienellä eläkkeellä kituuttavia ikäihmisiä.
”Yhä useammat suomalaiset joutuvat turvautumaan hädässään leipäjonoihin. Seurakunnat ja järjestöt tarjoavat ensiapua ihmisten nälkään ja muuhun akuuttiin hätään tilanteessa, jossa yhteiskunnan viralliset tukiverkot ovat pettäneet. Riipaisevaa on, että monissa perheissä ruoka-apuun on jouduttu turvautumaan jo useampien sukupolvien ajan”, keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista toteaa.
Nälän lisäksi ruoka-avulla torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä laajemminkin. Monille avunsaajille tapaaminen on myös hetki, jossa vaihdetaan kuulumisia ja saadaan vertaistukea. Samalla voi keskustella arjen haasteista sekä opastaa avunsaajaa taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa. Ruoka-apu on saajilleen täysin ilmainen avustusmuoto.
Koko kylä aamupuurolla auttamassa
Muutama vuosi sitten Konginkankaan seurakunnassa heräsi ajatus viikoittaisesta yhteisestä kohtaamispaikasta. Seurakunnassa ideoitiin aamupuuropöytä, jonne kutsuttiin kaikki paikkakuntalaiset.
”Kaikki auttavat toisiaan, aamupuurolla ei alleviivata, leimata tai erotella. Yhdessä tekeminen tuottaa hyvää mieltä”, diakoni Jaana Muurikainen Konginkankaalta kuvailee.
Aamupuuropiirissä käy viikoittain noin 60−80 ruokailijaa lapsista eläkeläisiin. Viime vuonna tarjottiin jo yli 3000 ateriaa.
Kirkkopalvelut on välittänyt EU-elintarviketukea toiminnan alusta, vuodesta 1996 lähtien. Elintarvikevalikoima on vuosien varrella monipuolistunut, ja terveysvaikutukset on huomioitu. Tällä hetkellä jaossa on muun muassa jauhoja, puurohiutaleita, makaronia, hapankorppuja, mysliä sekä valmisruokapakkauksia, kuten hernekeittoa ja lihasäilykkeitä.
Myös pääsiäisenä monissa seurakunnissa syödään yhdessä vanhan kristillisen perinteen mukaisesti. Samassa pöydässä syöminen on ruoan, juoman, ajan ja tarinoiden jakamista. Samalla se haastaa ajattelemaan, miten ruoan saa jakautumaan maailmassa tasaisemmin ja riittämään kaikille. Samassa pöydässä -tapahtumia on eri puolilla Suomea ja sosiaalisessa mediassa #samassapoydassa.
