Kirjoittanut
Hybridikonferenssi halutaan järjestää, mutta sallittu osanottajamäärä on vielä täysi kysymysmerkki. Elokuuta ei ole haluttu ottaa tänä vuonna vaihtoehtoiseksi tapahtuma-ajankohdaksi.
Perinteisestä konferenssimallista on käytännössä jo luovuttu, Juhannuskonferenssin isäntä Marko Halttunen kuvailee tunnelmia tapahtuman suunnittelutyössä.
Iso Kirja ry:n hallitus sekä Helluntaiherätyksen eri toimijoista koostettu konferenssitoimikunta ovat alkaneen vuoden aikana yrittäneet luoda tiekarttaa tulevaan juhannukseen.
– Niin sanottu hybridimalli, jossa alueelle voitaisiin ottaa jokin sallittu osallistujamäärä, on edelleen relevantti, Halttunen sanoo.
Keskeinen ongelma mahdollisessa hybriditapahtumassakin on se, että sallittu osallistujamäärä saattaa jäädä niin alhaiseksi, ettei valtakunnallisen tapahtuman järjestäminen ole mielekästä.
– Alkuperäisessä hybridimallissa oletimme, että voisimme järjestää ehkä kolmen tuhannen henkilön tapahtuman. Sekin alkaa näyttää tässä tilanteessa hyvin epätodennäköiseltä, Marko Halttunen sanoo.
– Voimassa voi olla jopa viime kesän kaltainen 500 henkilön rajoitus.
Nyt Keuruulla yritetään luoda joustavaa mallia, joka mahdollistaa tapahtuman, vaikka sallittu osallistujamäärä ja koronaturvajärjestelyt saataisiin tietää vain muutamaa viikkoa ennen.
”Voimassa voi olla jopa viime kesän kaltainen 500 henkilön rajoitus. ”
Juhannuskonferenssin järjestämisessä keskeisessä roolissa ovat talkoolaiset esimiehineen, jotka lähiviikkoina odottavat kutsua tapahtumaan. Mikäli tapahtuma on pienempi kuin tavallisesti, siitä suoriudutaan Marko Halttusen mukaan kevyemmällä organisaatiolla.
– Kolmen tuhannen henkilön tapahtumaan tarvittaisiin kolmesataa talkoolaista. Tavanomaisestihan Juhannuskonferenssissa on 1 600 talkoolaista.
– Esimerkiksi jos autopaikkoja tarvitaan vain muutama sata, liikenteenohjaus hoituu kylttiopasteilla.
Pienempänä toteutuksena tapahtuma-alueella olisi vähemmän telttoja ja muuta struktuuria. Keskeiseen rooliin nousisivat leirintäalue ja verkkolähetys.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön johtaja, ylilääkäri Matti Rekiaro toteaa, että tapahtumajärjestäjien asema on nykytilanteessa hyvin vaikea.
– Viranomaispäätöksiä syntyy nyt kolmen viikon päähän. Kesästä ei ole ollut vielä mitään virallista puhetta.
Rekiaron mukaan on mahdollista, että riittävän suuri osuus kansalaisista saisi kesäkuuhun mennessä Covid-rokotteen.
– Rokotteen vaikutus alkaa kuitenkin noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Lisäksi tarvitaan tehosterokote, joka annetaan 12 viikkoa myöhemmin, joten täysi teho saadaan pitkällä viiveellä. Juuri alkukesä, johon juhannuskin lukeutuu, näyttää siis hyvin hankalalta ajankohdalta järjestää suurtapahtumia.
Positiivisena signaalina Rekiaro pitää rokotetoimitusten vilkastumista.
– Huhtikuussa pitäisi tautitilanteessa kuitenkin tapahtua selkeä käänne, jotta edes loppukesällä voitaisiin järjestää isoja yleisötapahtumia, Rekiaro arvioi.
Onko elokuuta katsottu Keuruulla vaihtoehtoisena konferenssin ajankohtana?
– Elokuukin on epidemian kannalta vielä tässä vaiheessa arvoitus. Emme ole suunnittelemassa konferenssitapahtumaa sinne tällaisessa epävarmuuden tilassa, Marko Halttunen sanoo.
– Viime vuonnahan sitäkin yritimme, mutta jouduimme luopumaan yrityksestä.
Kuinka raastavana tilanne opistolla koetaan?
– Onhan tämä hyvin poikkeuksellista. Välillä epätodellisen tuntuista, vaikka ”uuteen normaaliinkin” alkaa jotenkin pakosta tottua, Marko Halttunen kuvailee.
– Kaikesta huolimatta ilmapiiri on myös odottava. Uskovina meidän täytyy uskaltaa ajatella, että koronankin kautta Jumala tekee työtään.
– Ehkä tämän tilanteen pitäisi myös herätellä meitä etsimään enemmän hänen johdatustaan ja tahtoaan. Meilläkin voi olla vaarana nukahtaa uuteen normaaliin.
IK-opistolla on elokuulle suunnitelmissa kaksi isompaa tapahtumaa. Retro–tapahtumaan odotetaan ”entisiä nuoria”, ja nykyisten nuorten YC-tapahtuman toivotaan kokoavan vuoden tauon jälkeen noin tuhat osallistujaa syyskautta käynnistämään.
