Kirjoittanut
Suurin osa Helsingin kaupunginvaltuustoon pyrkivistä suhtautuu myönteisesti suurmoskeijan rakentamiseen. Pormestariehdokas Jan Vapaavuori vastustaa hanketta. Kansanedustaja Päivi Räsänen on jättänyt kirjallisen kysymyksen aiheesta.
Helsingin Sanomat uutisoi 16.3., että suurin osa Helsingin kaupunginvaltuustoon pyrkivistä poliitikoista pitää suurmoskeijan rakentamista Helsinkiin mahdollisena, jos hankkeeseen ei käytetä kaupungin tai valtion rahoitusta.
Tulos selviää HS:n vaalikoneesta, jonka väitteeseen ”Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa” hieman yli 800 ehdokasta vastasi myönteisesti. Vastaajista täysin samaa mieltä väitteen kanssa on 18 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 38 prosenttia ehdokkaista. Puoluekohtaisia eroja löytyi. Vihreiden ehdokkaat olivat suopeimpia hankkeelle, perussuomalaiset vastustivat hanketta eniten.
Kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies (kok) totesi MTV:n haastattelussa, että häntä mietityttää erityisesti suurmoskeija-hankkeen rahoitus, joka tiettävästi tulisi suurimmalta osiltaan Bahrainista. Koulumiestä huolestutti myös se, asettaako hanke Suomen sunni- ja shiiamuslimit vastakkain. Hanketta kannattava vihreiden kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs puolestaan ajattelee kysymystä uskonnonvapauden kannalta. Hänen mielestään kaikki hankkeet tulisi käsitellä samalla tavalla valtuustossa. Kivekäs ei kuitenkaan kiistä aiheeseen liittyviä ongelmia ja kysymyksiä, vaan niistä pitäisi hänen mielestään keskustella.
”Suurmoskeija ei ole kenenkään etu”
Helsingin pormestariksi pyrkivä Jan Vapaavuori vastustaa suurmoskeijahanketta. Hän listaa blogissaan eri syitä sille, miksi suurmoskeijaa ei pitäisi Helsinkiin rakentaa. Yhtenä syynä on suhteellisuudentaju, suurmoskeija ei hänen mielestään sopisi Helsingin katukuvaan. Vapaavuori vertaa suurmoskeijaa Eiffel-torniin mittasuhteidensa ja sopivuutensa puolesta. Jan Vapaavuori kirjoittaa blogissaan: En usko, että suurmoskeija olisi kenenkään etu. Ei edes islaminuskoisten. Se yksinkertaisesti provosoisi turhaan ja voisi pahimmillaan lietsoa vaarallista vastakkainasettelua. Muistaa pitää vielä kansainväliset kokemukset, joiden mukaan suurmoskeijoista on usein tullut alustoja monille epäterveille ilmiöille, joita ei ole tarve erikseen eritellä.
Rahoituksen kanavat ja tarkoitusperät selvitettävä
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen Helsingin suurmoskeijahankkeesta. Hankkeeseen liittyy hänen mukaansa niin paljon ongelmia, että hallituksen on syytä selvittää taustoja, ulkomaisen rahoituksen kanavia ja rahoituksen tarkoitusperiä sekä varmistaa, että päätöstä tehtäessä huomioidaan riittävällä tavalla turvallisuusnäkökohdat.
Räsänen toteaa, että Euroopan maista löytyy useita valitettavia esimerkkejä moskeijoista, joissa on suljettujen ovien takana levitetty väkivaltaisen radikalisoitumisen sanomaa sekä kannustettu sharialain noudattamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on turvata uskonnonvapauden toteutuminen ja edistää mahdollisuuksia uskontojen tunnustamiseen ja harjoittamiseen. Räsänen muistuttaa myös, että juuri muslimiväestön keskuudesta on ilmaistu vakava huoli siitä, että suurmoskeijan rahoituksen toteutuessa moskeija tulee olemaan vain pienen piirin hanke ja sunnien ja shiiojen väliset konfliktit ja jännitteet rantautuvat Suomeen. Sisäministeriön vastuulla on puolestaan huolehtia kansallisesta turvallisuudesta ja selvittää myös tämän hankkeen taustat ja mahdolliset siitä aiheutuvat uhkat.
Suurmoskeija-hankkeen taustat
Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus, sekä kaksi pienehköä järjestöä, Suomen muslimiliitto ja Suomen musliminaiset, ovat ajaneet Helsingin suurmoskeijahanketta. Hankkeesta ei ole yksimielisyyttä Suomen muslimiväestön keskuudessa. Helsingin muslimiyhteisöstä on aiheellisesti ilmaistu huoli siitä, että suurmoskeija ei edusta laajasti muslimiväestöä. Hanke käynnistyi kaksi vuotta sitten.
Suurmoskeija on saanut merkittävän alkupääoman Bahrainin sunnijohtoisesta, autoritäärisestä kuningaskunnasta. Arabikevään 2011 melskeet ylsivät myös Bahrainiin. Bahrainin sunnimuslimeja edustava kuningashuone kukisti silloin shiiaenemmistön kansannousun verisesti Saudi-Arabian tuella. Suomen muslimiväestön keskuudesta esimerkiksi shiialaisen Resalat-yhdyskunnan kulttuurisihteeri Madjid Bahmanpour on kritisoinut Bahrainin kytkentöjä Saudi-Arabiaan ja salafismiin. Salafismiin kuuluu taipumus tulkita ankarasti koraanin kirjoituksia, ja esimerkiksi Isis on sunnilaista ääriajattelua edustava terroristijärjestö.
