Kirjoittanut
Uskonnon oli tarkoitus hävitä julkisesta elämästä ja siitä piti tulla vain ihmisten yksityiselämän asia. Kymmenen vuoden takaiset iskut New Yorkiin ja Washingtoniin kuitenkin palauttivat uskonnon maailmanpolitiikan keskukseen.
– Alettiin puhua radikaalista islamista. Samalla Yhdysvalloissa kristillinen oikeisto vahvistui ja evankelinen kristillisyys oikeistolaistui, Mika Aaltola Suomen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Mika Aaltolan mukaan syyskuun 11. päivän iskut vahvistivat käsitystä sivilisaatioiden välisestä konfliktista. Amerikkalainen politiikan tutkija Samuel Huntington teki 1990-luvulla tunnetuksi ajatuksen ”sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä”. Hänen mukaansa kylmän sodan jälkeen
siirryttiin uuteen vaiheeseen, jossa erityisesti islamilainen ja länsimainen kulttuuri joutuvat kamppailuun.
– Huntingtonin teoria tuli Yhdysvalloissa aika yleisesti hyväksytyksi malliksi tulkita, mitä syyskuun 11. päivä tarkoitti, Aaltola toteaa.
Jäljet heijastuivat myös maahanmuuttokeskusteluun
Mika Aaltolan mukaan iskut ovat vaikuttaneet myös eurooppalaiseen keskusteluilmapiiriin 2000-luvulla.
– Se näkyy selkeästi esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa. Perinteinen läntinen näkemys oli, että monikulttuurisuus on plussaa. 1990-luvulla kulttuurien kohtaaminen nähtiin hyvänä asiana. Tästä on liikuttu paljon pois viime aikoina. Ulkoiset vaikutteet nähdään negatiivisina, ja pelätään, että niistä seuraa terrorismin kaltaisia ilmiöitä.
– Myös Suomessa julkisessa puheessa on tapahtunut muutos. Vaikka Suomi on hyvin maallistunut yhteiskunta, kristillisyyden paluu julkiseen puheeseen on havaittavissa, Aaltola sanoo.
