Kirjoittanut
Leevi K. Laitinen onnistui pelastautumaan kartanolaisuudesta ja rakentamaan itselleen uuden elämän rankkojen lapsuuskokemuksiensa jälkeen.
YLE (1.7.) uutisoi Leevi K. Laitisesta, jonka vanhemmat lähettivät 1930-luvulla uskonlahkoon kasvatettavaksi hänen ollessaan vasta neljävuotias. Laitisesta koulittiin lapsisaarnaaja. Pojan avulla kartanolaisten lahko halusi houkutella lisää kuulijoita julistukselleen. Saarnaajakoulutus tapahtui niin, että poika kuunteli ja matki aikuisten pitämiä saarnoja ja luki päivittäin Raamattua. Lapsisaarnaaja keräsikin aina reilusti yleisöä lahkon tilaisuuksiin.
Kartanolaisten oppeihin kuului maailmanlopun odotus, kova kuri ja seksistä pidättäytyminen. Leevi Laitinen saikin useita selkäsaunoja milloin mistäkin syystä. Suuri synti oli esimerkiksi nukahtaminen kokoukseen. Myös leikkiminen oli kielletty lahkoon kuuluvilta lapsilta.
Laitisen vanhempi sisko lähetettiin myöhemmin myös lahkoon. Sisarukset joutuivat ongelmiin käytyään vessassa yhdessä. Heitä syytettiin seksuaalisesta kanssakäymisestä. Laitinen ja hänen siskonsa elivät lahkossa aikuisiksi saakka. He onnistuivat lopulta karkaamaan ikkunasta yöllä, toisten käytyä nukkumaan, ja polkemaan 20 kilometrin matkan juna-asemalle. Tällöin Laitinen oli 18-vuotias.
Leevi Laitinen onnistui irrottautumaan lahkosta ja rakentamaan itselleen uuden elämän. Hän muutti Helsinkiin, sai perheen ja teki uran menestyvänä liikemiehenä. Mies perusti 2000-alussa lentokentän Huittisiin. Siellä juhlitaan viikonloppuna Laitisen 85- ja lentokentän 15-vuotisjuhlia.
Rankoista kokemuksistaan huolimatta Laitinen ei ole katkera, eikä tunne jääneensä mistään paitsi. Hän kertoo saaneensa monet ymmärtämään, että kaikesta voi selvitä. Mies ehti tehdä sovun myös vanhempiensa kanssa ennen näiden kuolemaa. Laitisen kokemuksista on ilmestynyt kirja Lapsuus lahkon vankina, Leevi K. Laitisen tarina (2010).
Kartanolaisuus oli uskonlahko, joka vaikutti Suomessa 1920–50-luvuilla. Sen vaikutusaluetta oli ennenkaikkea Satakunta. Liikkeen johtajat olivat Alma Kartano ja Amanda Reunanen. Se tuli tunnetuksi lapsisaarnaajistaan, joita oli noin kymmenen. Liikkeeseen kuului parhaimmillaan noin pari sataa jäsentä, mutta sen eri puolilla pitämät seurat kokosivat toista tuhatta ihmistä. Lapsisaarnaajien lisäksi vetonauloja olivat Reunasen hurmostilassa pitämät saarnat.
Kartanolaisuus on joutunut useaan otteeseen negatiivisen julkisen huomion kohteeksi. Lahkoa on kritisoitu sadistisena sekä seksuaalista hyväksikäyttöä ja pedofiliaa sisältävänä. Monien kartanolaisten elämä meni aivopesun seurauksena pilalle. Kaikki eivät myöskään selvinneet kokemuksistaan järjissään.
Maallistumiskehityksen rinnalla uskonnollisuus kasvattaa suosiotaan
YLE:n (1.7.) mukaan maallistumiskehityksestä huolimatta uskonnollisten yhdyskuntien lukumäärä Suomessa kasvaa kovaa vauhtia. Rekisteröimättömiä uskonnollisia yhteisöjä on jo yli tuhat. Rekisteröityjenkin uskonnollisten yhteisöjen määrä on noussut yli sadan monien pienten liikkeiden organisoitumisen myötä.
Kirkosta eronneiden määrä on lisääntynyt viime vuosina, mutta samaan aikaan myös kirkkoon palanneiden määrä on ollut kasvussa. Uuskarismaattisten yhteisöjen lukumäärä onkin tuplaantunut vuodesta 2000 vuoteen 2013 mennessä. Nyt niitä on Suomessa lähes 120.
Seuraavaksi eniten uskonnollisista liikkeistä suosiotaan on kasvattanut New Age, jonka yhteisöjä on Suomessa vajaat 100. Myös islam, hindulaisuus ja budhalaisuus ovat lisänneet reilusti kannatustaan Suomessa viime vuosina.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan Suomessa on tapahtunut laajoja uskonnollisia muutoksia viimeisten 5 – 10 vuoden aikana: uskonnollinen moniarvoisuus on lisääntynyt. Ihmiset valitsevat nykyisin laajasta kirjosta erilaisia uskonnollisuuden muotoja itselleen mieluisimmat.
