Hovioikeus ilmoittaa marraskuun loppuun mennessä, pitääkö se Päivi Räsästä ja Juhana Pohjolaa syyllisinä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Kaksipäiväinen oikeuskäsittely oli syyttäjän mielestä tarpeellista rajankäyntiä siitä, millaisia uskonnollisia näkemyksiä saa ilmaista.
Perjantaina iltapäivällä syytetyt Päivi Räsänen ja Juhana Pohjola, heidän lakiavustajansa sekä yleisö on poistunut Helsingin hovioikeudesta. Käytävältä kulman takaa kuuluu vielä papereiden rapinaa ja hiljaista puhetta. Valtionsyyttäjä Anu Mantila ja erikoissyyttäjä Krista Mannerhovi keskustelevat, jäikö jotain olennaista salissa sanomatta.
Vihapostin ja muun kiusanteon vuoksi he empivät haastattelun antamista.
– Käräjäoikeudenkäynnin aikana sain satoja sähköposteja tunnissa, sähköpostini tukittiin tahallaan, Anu Mantila kertoo varautuneisuutensa syistä.
Hän sanoo olevansa pahoillaan, että yhteiskunnassa asetelmat ovat kärjistyneet ja kaikki ovat kaivautuneet poteroihinsa.
– Pitäisi opetella keskustelemaan vähemmän kärjekkäästi, sivistyneesti, Mantila toivoo.
Hän pitää työtään tärkeänä, koska yhdenvertaisuuden loukkaaminen on vakavaa, ja hänen mukaansa syytteenalainen aineisto osoittaa, että näin on tapahtunut.
– Räsäsen mielipiteet loukkaavat toisten perusoikeuksia, vaikka puhe on ulkonaisesti siistiä, alatyylisiä ilmaisuja ei käytetä.
Puhe kulkee uskonnon rooliin Mantilan haitalliksi katsomien näkemysten taustalla. Miten sitten voi vielä pitää kiinni vakaumuksesta, että avioliitto on miehen ja naisen liitto ja että Jumala on tarkoittanut seksin siihen?
– Siinäpä se onkin. Uskonto törmää maallisen yhteiskunnan arvoihin. Nyt ratkaistaan, pystytäänkö yhteiskunnassa sovittamaan nämä arvot yhteen. Täällä oli tänään kyse siitä, miten paljon voit ilmaista uskonnollisia käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, Mantila toteaa.
Kyse on myös siitä, miten asiat sanotaan.
– Joissakin kulttuureissa lapset menevät naimisiin, meillä sellainen on raiskausta, Mantila sanoo.
Krista Mannerhovi toteaa, että kysymys ei ole helppo.
– Kyse on myös siitä, miten asiat sanotaan, Mannerhovi muistuttaa.
Mantila painottaa, että ”uskonnonvapauden sisäinen elementti” on koskematon. Jokainen saa uskoa ja ajatella niin kuin haluaa, siihen ei saa puuttua. Mutta käsityksiä ilmaisemalla ei saa rikkoa lakia.
– Kuinka ilmaiset tulkintasi Raamatusta niin, että et loukkaa? Mantila kysyy ja toteaa, että nyt odotetaan hovioikeuden päätöstä siitä, onko loukkaamista tapahtunut.
Tuomarit loivat turvallisuutta
Päivi Räsänen lähti ajamaan Helsingin Salmisaaresta kohti kesämökkiään helpottuneena.
– Eilinen päivä oli raskaampi, kun ei päässyt ääneen. Syytteiden kuunteleminen hiljaa oli vaikeaa. Tänään pääsin puolustautumaan. Sain kerrottua oikeudelle suurin piirtein ne näkökulmat, jotka halusin. Asiaa olisi ollut paljon enemmänkin, mutta oli tiivistettävä, Räsänen kertoo.
Helpotukseen sekoittuu epätodellisuuden tunnetta ja myös huolta.
Eilinen päivä oli raskaampi, kun ei päässyt ääneen.
– Keskustelemmeko todella tämmöisistä asioista oikeudessa. Monessa portaassa on jo todettu, että mitään laitonta ei ole tapahtunut.
Räsänen koki tuomareiden eli hovioikeudenneuvosten työskentelyn hyvänä.
– He olivat rauhallisia, vähäeleisiä ja loivat turvallisen vaikutelman.
Tuomio luvattiin marraskuun loppuun mennessä. Aika tuntuu Räsäsestä pitkältä. Neljä vuotta kestänyt prosessi ei ehkä lopu vielä tänä vuonna. On todennäköistä, että juttu jatkaa korkeimpaan oikeuteen. Räsänen on toistanut medioille, että hän on valmis menemään asian kanssa tarvittaessa myös Euroopan ihmisoikeustuomiostuimeen.
Ei sormenjälkiä käsiaseessa
Räsäsen lakiavustaja Matti Sankamo ei saanut mitään kovin yllättävää eteensä kaksi päivää kestäneen käsittelyn aikana. Syyttäjä toi mukaan muutamia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen artikloita, joihin hän ei ollut aikaisemmin vedonnut.
– Näin voi toimia, uusia oikeuslähteitä saa esittää, mutta teonkuvausta ei saa laajentaa. Mitään uusia todisteita syyttäjällä ei ollut, Sankamo kertoo.
– Tapahtumien kulku on täysin riidaton. Ei käsitelty sellaista, että löytyykö Räsäsen sormenjälkiä käsiaseesta, Sankamo havainnollistaa käsittelyn periaatteellista luonnetta.
Mitään uusia todisteita syyttäjällä ei ollut.
Suomessa sovelletaan tällä hetkellä vihapuherikoksiin usein pykälää, jonka rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Se oli myös eilen torstaina ja tänään perjantaina kaikkien syytteiden rikosnimike. Korkein oikeus ei ole antanut tästä kovin montaa ennakkotapausta, Sankamo kertoo.
– Meillä ei ole yhtään ennakkotapausta, joka liittyy pykälän soveltamiseen uskonnon yhteydessä. Jos korkein oikeus linjaisi tässä asiassa, sillä olisi iso oikeuspoliittinen merkitys. Linjaus vaikuttaisi laajasti siihen, miten uskonnollisesta puheesta voi vastaisuudessa saada rikosseuraamuksen, Matti Sankamo sanoo.