Hämeen linnaan saadaan esille yksi Suomen vaikuttavimmista 1500-luvulta säilyneistä myöhäiskeskiaikaisista kirkkotaiteen esineistä, Someron alttarikaappi. Ennen esillelaittoa kaappi on käynyt läpi huolellisen, kuukausia kestäneen konservoinnin.
Someron alttarikaapin erityisyyttä korostaa mittavan koon ja taiturimaisen veistotaiteen lisäksi sen kolmiulotteisuus. Puutapeilla kiinnitetyt enkelit ja Neitsyt Maria näyttävät leijuvan ilmassa.
”Alttarikaappia voi pitää loisteliaana. Veistotyö on korkeatasoista, esimerkiksi jokaisella enkelillä on yksilölliset kasvonpiirteet”, Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne kertoo.
Alkuperäisen väriloiston palauttamiseksi kaksi konservaattoria puhdisti ja restauroi alttarikaappia kuukausia. Likakerrosten alta paljastunut kullan kiilto on voimakas ja värimaailma keskiaikaiselle taiteelle tyypillisesti melko kirkas.
”Työ oli erittäin hidasta ja pikkutarkkaa. Likakerrokset olivat kasautuneet herkkien pintojen ja veistosten syvennyksiin. Samalla sodanjälkeistä, hieman kesken jäänyttä konservointia korjattiin ja paranneltiin”, tutkijakonservaattori Henni Reijonen Suomen kansallismuseosta kertoo.
Alttarikaappi on isokokoinen ja koostuu kolmesta osasta. Sen keskiosa on lähes metrin levyinen, korkeutta alttarikaapilla on 166 cm.
Ikonografialtaan alttarikaappi on runsas ja yhdistää monia teemoja. Keskiosan pääaiheena on ilmestyskirjan Maria, mukana on lisäksi keskiajan lopulla suosittuun ruusukkohartauteen liittyviä teemoja.
Reijonen kuvaa kokonaisuutta ruumiilliseksi. ”Enkelit kantavat Kristuksen haavoja – lävistettyjä käsiä, jalkateriä ja sydäntä. Loistelias esine on varmasti vienyt ajatukset toiseen todellisuuteen, joko hartauden välikappaleena tai ylellisenä taideteoksena.”
Kirkossa vai Turun linnassa?
Alttarikaappi on valmistettu tammesta 1500-luvun alkupuolella nykyisen Pohjois-Saksan tai Pohjois-Puolan alueella. Koska tarkkaa dokumentaatiota sen vaiheista Suomessa ei ole, tutkijat ovat esittäneet erilaisia teorioita.
Mikäli alttarikaappi tuotiin Suomeen ja Somerolle kirkolliseen käyttöön, on sen täytynyt vaatia suuria taloudellisia ponnistuksia.
Kaappia on korjattu kalliisti vielä 1600-luvun vaihteessa, mikä osoittaa sen olleen yhä tuolloin esillä. Erään aikanaan esitetyn teorian mukaan alttarikaappi olisi voinut olla esillä Turun linnassa. Tämä saattaisi selittää korjauksen vielä sen jälkeenkin, kun Ruotsi irtaantui Kustaa Vaasan hallituskaudella katolisesta kirkosta vuonna 1527.
Alttarikaappi on hankittu vuonna 1872 Someron kirkosta Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kokoelmiin, joista osaltaan myöhemmin muodostui Suomen kansallismuseo. Hankintamatka tehtiin Zacharias Topeliuksen valtuuttamana.
Alttarikaappi on nähtävillä Hämeen linnan kolmannen kerroksen Kirkkosalissa 11.4. alkaen.
